Tanssitreenejä etänä

Mun henkireikä koronaikana on ollut etänä järjestettävät tanssitreenit. Kun tautitilanne oli välillä helpompi ja raijoitukset löysemmät, kävin livetunneilla treenaamassa maskissa ja turvavälein. Kun rajoituksia tiukennettiin, pääsin treenaamaan kotona videotuntien kautta.

Lajeina ollut vuoden sisällä mm. Tuoliakrobatia / Chairlesque, Striplastique, Voguing, Runway ja Bedroom style. Kaikkia lajeja tanssitaan korkeilla koroilla, ei ole toki pakko ja moni tanssii esim. Voguingia lenkkareilla. Itselläni enimmäkseen korot.

Etätunneista huikein oli Yanis Marshalin workshop, jossa hän opetti koreografiansa Janet Jackson / Kaytranada Remix / If -kappaleeseen. Ko. tanssiguru oli Suomessa 2018 Biancaneven järjestämänä, jolloin olin livenä hänen workshopissaan, josta tarkemmin https://heftytraining.wordpress.com/2018/04/01/jaatavalla-pokalla/

Tuolloin ryhmä, jossa treenattiin If -koreografiaa, oli täynnä ja pääsin toiseen ryhmään (jonka koreografia oli upea toki myös). Mutta jäin haaveilemaan silti Janet -koreon oppimisesta ja nyt korona-aikana siihen vihdoin oli videoyhteydellä mahdollisuus.

Kyseinen koreografia on älyttömän nopea, minuuttiin mahtuu miljoona liikettä ja sen jälkeen tuntui, kuin olisi juossut satasen aidat koroilla. Mutta kyllä kannatti. Voit tsekata tuolta ja koittaa tehdä perässä https://www.youtube.com/watch?v=l4BIkzQMc5s

Valmentajani Sara (ei tanssivalmentaja vaan muun treenin) ihmetteli, että eikö noin korkeilla koroilla ole aika iso loukkaantumisriski. Epäilemättä on, näitä lajeja tanssitaan selkeästi esim. kilpatanssikorkoja korkeammilla koroilla. Stripplastiquessa on kaikista korkeimmat, lähes 20cm korot ja päkiän alla paksu platform.

Eli kyllä, riskejä on. Mutta mitä muutakaan voit olettaa ihmiseltä, jonka blogin alaotsikko on ”Anna treenaa, se on riski”?

.

.

.

.

.

.

Blogin yhteydessä olevat mainokset eivät ole blogin sinne laittamia tai hyväksymiä, eikä blogi saa niistä rahaa. En myöskään pysty ottamaan niitä pois tai estämään ilman lisäkuluja. Koska blogi ei ole millään tasolla kaupallinen, joudutte vain kestämään

Jäätävällä pokalla

”These shoes were not made for dancing” mietin, kun kaivoin kassistani kolmet eri korkkarit, jotka olin ottanut mukaan Biancaneven järjestämälle Heels -korkkaritanssitunnille. Tuntia oli tullut New Yorkista pitämään Yanis Marshall, yksi ehkä tunnetuimmista korkkareilla tanssivista miehistä.

Olen joskus yli 20 vuotta sitten tanssinut pienen pätkän kilpatanssia, joten tiesin, että tanssikorkkarin pohjan pitää luistaa, muuten pyörähdyksissä pohja tarttuu lattiaan ja polven nivelsiteet ovat vaarassa.

Jos olisin ollut fiksu, olisin käynyt etukäteen tanssitarvikeliikkeestä ostamassa joko tanssiin tarkoitetut korkokengät tai sitten jotain liukuvaa tarraa, mitä olisin voinut laittaa kenkieni päkiöiden alle. Mutta niin kaukaa viisas en valitettavasti ollut.

Vaihdoin nopeasti muutaman sanan tapahtuman organisoineen Elina Louerannan kanssa ja hän kertoi, että oli edellisenä päivänä ollut jo Yanisin Heels-tunneilla ja koreografiat olivat kuulemma nopeita ja vaikeita.

Katsoin ympärilleni ja huomasin, että paikalla oli useita pääkaupunkiseudun tanssinopettajia ja kaikki muutkin näyttivät ammattitanssijoilta tai vähintään aktiiviharrastajilta. Olin melkein tuplasti vanhempi ja tuplasti isompi, kuin valtaosa paikallaolleista.

Omasta edellisestä tanssitunnistani oli vierähtänyt jo ainakin nelisen vuotta ja sen jälkeen tapahtunut vatsalihasten erkaumaa, lantion virheasentoa, selän kroonista kipua ym. joita tässä viime aikoina yrittänyt kuntouttaa. Kylmä hiki alkoi nousta ohimoille.

Lämmittelyjen ja venyttelyjen jälkeen Yanis alkoi opettaa koreografiaa, joka oli suunniteltu Madonnan Papa don’t preach -biisiin. Koreografia oli nopea, siinä mentiin useita kertoja lattiatasoon ja ylös 15cm koroilla. Koreografia olisi ollut vaikea jo ilman korkkareitakin, saati sitten koroilla, jotka eivät luistaneet yhtään. Yanis itsekin päivitteli useita kertoja, kuinka nopea koreografia olikaan.

Mutta minähän olen sitä tyyppiä joka ei lannistu eikä luovuta kovin helpolla. Kokeilin kaikki mukana olleet korkkarini ja ne olivat jokainen ihan katastrofit mutta sinnillä mentiin koreografiaa eteenpäin. Yanis ja koko workshop oli juuri niin upea, kuin olin kuvitellutkin, joten otin vaan härkää sarvista ja tein sen minkä katastrofikengilläni pystyin.

Jotakuinkin kaikki muut tunnilla olijat olivat varustautuneet oikeilla kengillä ja selvästi treenanneet paljon tanssia, osan tiesin olevan ammattilaisia. Mutta jäätävällä pokalla vedin siellä ammattilaisten seassa ja pysyin joten kuten mukana vaikka kauhealta se varmasti näytti. Mutta ketä kiinnostaa, mitä muut ajattelevat, itseäni ja omia elämyksiäni varten olin sinne tullut.

Vanhin poikani on joskus sanonut, että mutsilla on ”zero fu*ks given” -elämänasenne, tarkoittaen, etten juurikaan piittaa siitä, mitä muut minusta ajattelevat. Tälle periaatteelle uskollisena vedin homman loppuun niin hyvin kuin niillä spekseillä pystyin. Joskus vaan pitää haastaa itseään.

Kuten hieman pelkäsin, polven nivelside ei tykännyt kumipohjaisella korkkarilla pyörähtelystä, joten loppuvaiheessa jouduin painelemaan kylmäpussia polveen, jonka ihana Elina kylmälaukusta löysi. Mutta hengissä selvittiin ja olen suoraan sanottuna aika ylpeä itsestäni.

Ihan maailman fiksuin idea ei ehkä ole kylmiltään neljän vuoden tanssitauon jälkeen lähteä pro-tason korkkaritunnille väärin varustautuneena mutta en olisi voinut mistään hinnasta jättää Yanis Marshallia näkemättä. Onneksi ei polven pientä tälliä pahempia haavereita sattunut ja vaikka olisikin, niin voi pojat, olisi täysin ollut sen arvoista.

Tämän jälkeen olen yhä varmempi siitä, että koskaan ei pidä jättää asioita tekemättä siksi, että pelkää, mitä muut ajattelevat. Elämä on liian lyhyt sellaiseen. Jos haluaa kokea asioita, on joskus vaan kaivettava se jäätävä pokka ja voitettava pelkonsa.

Jos Yanis ei ole entuudestaan tuttu, Youtubesta löytyy videoita

These shoes were definitely not made for dancing!

Ps. Tuossa alla näkyy satunnaisesti mainoksia. Ne eivät ole blogin laittamia tai hyväksymiä, eivätkä liity mitenkään blogin aiheisiin. Niiden poistamisesta pitäisi maksaa WordPressille, mitä en tee. Joten jos haluat välttyä niiltä, älä scrollaa alemmaksi 🙂
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.