Kehonkoostumusmittauksen, kuntotestien ym. uusimmat tulokset

Nyt hiljattain mulle on tehty jos jonkinlaista tutkimusta ja testiä. mm. verikokeita, UKK lihaskuntotestiä ja InBody kehonkoostumusmittausta. Jälkimmäisissä oon käynyt jo 10 vuoden ajan säännöllisesti.

Kehonkoostumus eli impedanssi-laitteissa on isoja laitekohtaisia eroja, joten niitä käytettäessä on oleellista, että tehdään aina samalla laitteella, vakioiduissa olosuhteissa (mielellään aamulla paastossa, naisilla huomioidaan myös kierron ajankohta jne.) tällöin saadaan vertailukelpoista dataa henkilökohtaisesta kehityksestä eli esim. lihasmassan kasvusta.

Kävi ilmi, että UKK lihaskuntotestissä tulos oli edelleen erinomainen, oli sitä myös ennen sektioita ja vatsalihasten erkaumaa. Ts. erkauman ja vatsalihasten puukotusten aiheuttamat tuhot eivät ole aiheuttaneet merkittävää laskua mitattavassa lihaskunnossa.

Veriarvot olivat loistavat, kolesterolit, sokerit ym. mitattava terveys. Ainoa petrattava oli varastorauta, joka vaatii jatkuvaa valmisteen käyttöä.

Kehonkoostumusmittaus kertoi, että lihasmassaa on tullut reilu pari kiloa lisää 2 vuoden aikana (rasvaa lähtenyt sama määrä), joka on varsin hyvin siihen nähden, että erkauman jälkeen tuli rajoituksia moniinkin eri voimaliikkeisiin, esim. aiemmin vakiosettiin kuulunut mave oli jätettävä pois.

Voimantuoton kannalta vaurioituneet keskivartalon lihakset ovat haaste. Lihasmassaa on hulppeasti yli viitearvojen mutta pelkkä massan kasvu ei muutu merkittäväksi voimatasojen kasvuksi ilman keskivartalon vaurioiden korjaamista / korjaantumista.

Olen nyt hakenut ja saanut ko. asioihin apua kovan luokan asiantuntijoilta. Erkauman suhteen kuulemma Suomen parasta (ei toki halpaa). Joten näistä ilahduttavista tuloksista mennään vielä eteenpäin.

Niin ja jos joku synnyttänyt ei ole vielä kuullut vatsalihasten erkaumasta, niin ota nyt hyvä ihminen Google käteen ja ota asiasta selvää. Erään suomalaisen kirurgin sanoin ”ei ole olemassakaan 3 lasta synnyttänyttä naista, jonka vatsalihaksissa ei olisi erkaantumaa.

Se voi tulla jollekin jo yhdestäkin lapsesta. Kaksosraskauksissa tulee todennäköisesti ja lyhyillä ikäeroilla saatujen lasten suhteen riski myös isompi jne. Jos sulla on selkäkipuja, ne voi hyvin todennäköisesti johtua tästä. Jos näin niin hae ja vaadi apua.

Perusterveydenhuolto tunnetusti aika kökkö näissä jutuissa, esim. Suomessa ei rutiinisti jälkitarkastuksessa erkaumaa tutkita, se pitää itse osata kysyä ja selvittää.

Kuva on vuodelta 2013 eli ajalta ennen erkaumaa.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

Koska tämä blogi ei ole kaupallinen, sen yhteydessä olevat mainokset eivät ole blogin sinne laittamia tai hyväksymiä, eikä blogi saa niistä rahaa. En myöskään pysty ottamaan niitä pois tai estämään ilman lisäkuluja.

Läskifobiset koronameemit

Kuluneet viikot some on ollut täynnä ”hassuja” meemejä siitä, miten koronakaranteenissa lihotaan ja kun päästään pois, ollaan lihavampia kuin koskaan.

Joku lihoo, joku laihtuu, joku pysyy samana. Mitä sitten? Eikö pääasian pitänyt olla se, että ollaan edelleen elossa ja terveenä ja kiitollisia siitä. Pienet on murheet, jos tässä tilanteessa eniten huolettaa mahdollisesti lisääntyvät kilot. Ymmärrän kyllä jos lihominen huolettaa oman terveyden kannalta mutta meemit viittaavat puhtaasti ulkonäkökulmaan.

Tein tällaisen vastameemin, jonka voi halutessaan kopsata ja iskeä vastaukseksi jokaiseen läskifobiseen koronameemiin. Mulla on oikeudet vain kuvan tekstiin, itse kuva on lainattu The Sun lehdestä. Tuskin haastavat oikeuteen, ellei kaupalliseen tarkoitukseen käytä.

Alkuperäisessä meemissä oli vain kuva ja ensimmäinen lause kolmeen pisteeseen asti.

Rantakunto

.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Ylhäällä tai alhaalla saattaa näkyä mainoksia, jotka eivät ole blogin sinne laittamia, eikä niiden kanssa ole blogilla mitään yhteistyökytköstä. Eikä niitä saa pois. Paitsi maksamalla, mitä en tee, koska tämä blogi on puhtaasti harrastus.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.

MindBodyBullshit

Ei ole ihme, että ihmiset ovat niin hukassa terveyteen ja painonhallintaan liittyvien asioiden kanssa, koska niihin liittyviä uskomuksia ja myyttejä on helpompi löytää netistä kuin oikeaa tietoa. Tasaisin väliajoin blogeissa ja terveyssivustoilla kiertää joku kikkakolmonen, joka muka pelastaa ihmisen terveyden ja tekee hoikaksi. Milloin se ihmeaine on etikka, milloin sitruuna.

Näitä juttuja linkitetään usein myös suomalaisille uutissivuistoille, kuten MTV3 tai iltalehtien nettiportaaleihin. Monet olettavat, että näillä sivustoilla väitetyt tai linkitetyt asiat on jotenkin tarkistettu ja siksi luotettavaa tietoa. Näin ei kuitenkaan ole.

Tässä mm. hauska esimerkki siitä, miten tiedetoimittaja huijasi mediaa ja ihmisiä uskomaan, että suklaa laihduttaa.

http://www.hs.fi/ruoka/a1432783547100

Nykypäivänä joissakin kouluissa opetetaan lähdekritiikkiä, mikä onkin internetsukupolvelle oleellinen taito. Olisi toki muillekin mutta valitettavasti valtaosa ei erota humpuukia tai suoranaisia valheita validista tiedosta. Tämän voi havaita jo vaikka MV-lehden suosiosta.

Lähdekritiikki ei ole aina helppoa niillekään, jotka sen luulevat osaavansa. Esimerkiksi pelkkä lääkärin ammatti ei kerro välttämättä kovin suuresta asiantuntijuudesta ravitsemuksen suhteen. Lääkäreiden ravitsemukseen liittyvät opinnot kun ovat melko kapeat verrattuna ravitsemustieteilijöiden koulutukseen.

Uskomuksista voi silti olla ihmisille konkreettista apua. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja mielen vaikutus voi olla suurempi kuin arvaammekaan. Jos esimerkiksi vakaasti uskoo, että yöllä enkelit lentävät ja vievät kiloja pois, saattaa ihminen huomaamattaan alkaa tekemään ruokavaliossaan parempia valintoja ja näin laihtumaan.

Mikko Kuustonenkin sen tiesi: ”Enkelit lentää sun uniin ja tekee sinusta kauniin…”

Otsikossa on parodioitu MindBodyGreen -sivuston nimeä. Tämä on yksi monista terveyssivustoista, joka jakaa sitruunadieetin kaltaista huuhaata. Heftytrainingin Facebook-sivuilla jaoin hiljattain myös listan amerikkalaisista epäluotettavista terveys- ja laihdutussivustoista. Siihen linkki vielä tässä:

http://nutritionasiknowit.com/blog/2016/1/13/nutrition-sources-you-should-avoid

IMG_0241

 

Miksi laihduttaminen ei ole aina paras ratkaisu

Ihan aluksi erotetaan kaksi asiaa: on laihduttamista (=kuurit) ja on pitkäjännitteistä painonhallintaa (=elämäntapa). Itse kannatan ensisijaisesti jälkimmäistä.

Terveyskeskustelun ongelmana on jo pitkään ollut se, että ei nähdä metsää puilta. Tuijotetaan yksisilmäisesti painoindeksiä eikä katsota kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyttä ja elintapoja.

Asia yksinkertaistettuna: ylipainoinen ihminen voi olla terve ja hänellä voi olla hyvät elintavat ja vastaavasti hoikalla voi olla huonot elintavat ja näin ollen terveyskään ei ihan kunnossa. Toki on selvää, että monella ylipainoisellakin on huonot elintavat mutta pointti on se, että sairaudet johtuvat nimenomaan niistä elintavoista, ei niinkään itse lihavuudesta.

Ongelma on se, että kun lihava ihminen sairastuu, hänelle tarjotaan ratkaisuksi painonpudotusta, ilman, että välttämättä sen tarkemmin selvitetään mistä elintapojen osa-alueesta sairaus johtuu. Terveysvaikutteinen painonhallinta myös vaatisi pitkäjännitteistä tukea ja ohjausta; pelkkä lääkärin laihdutuskehoitus ei ole sitä.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että lihava alkaa väkisin rykiä painoaan alemmaksi keinolla millä hyvänsä (kitukuurit, epämääräiset laihdutusvalmisteet yms.) ja sairastuu lopulta vielä pahemmin. Tällä tavalla saattaa myös kehittää itselleen syömishäiriön, mikäli sellaista ei ole jo ollut taustalla.

Tänään olisi tarjolla kiinnostavaa dokumenttia aiheesta:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288712767165.html

Jutun keskeinen sanoma on tässä: ”Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan terveiden ylipainoisten ihmisten kohdalla kuolleisuustilastoissa näkyy kuitenkin kohoamista, jos terve ylipainoinen laihduttaa verrattuna tilanteeseen, jossa terve ylipainoinen pitää painonsa samana. Sen sijaan ylipainoisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaan. Paino tippuu, jos on tippuakseen.”

Yhteenvetona siis: lopetetaan se painoindeksin tuijottaminen ja keskitytään siihen miten ihminen elää: syö, lepää, liikkuu ja niin edelleen, sieltä se sylttytehdas löytyy, eikä puntarista.

Laihduttamisen sijaan on tärkeämpää löytää keinot millä lihominen loppuu pysyvästi ja millä elintavat ja paino saadaan stabiloitua. Maltillinen pitkäjännitteinen painonhallinta, elämänmittainen liikunnallinen elämäntapa, rento ja terve suhtautuminen ruokaan ovat avaimia terveyteen. Ei syyllistäminen, pelottelu, panikointi ja ongelman demonisointi. Ne vain pahentavat ongelmia entisestään.

Tässä viime viikonlopun herkkuja Turun saaristossa. Ei kummallisia dieettipöperöitä, eikä roskaruokaa vaan puhdasta, terveellistä luomu- ja lähiruokaa. NAM!

2014-07-13-2573 2014-07-13-2572 2014-07-11-2401 2014-07-11-2400

Saaristoviikonlopun seikkailuista tulee vielä oma postauksensa myöhemmin. Sillä välin nautitaan kesästä, ulkoilusta ja hyvästä ruuasta.

 

 

Syy on sinussa! Vai onko?

Lotta Backlund kirjoittaa 1/2014 Fit Laihdu lehden kolumnissaan:

”Liikakilojen syy ei ole geeneissä tai kiireessä, vaan sinussa.”

Tässä pyöritään taas tuon syyllistämisaiheen ympärillä, mistä olen kirjoittanut muutaman kerran aiemminkin. Olen Lotan kanssa eri mieltä. Liikakilojen syy ei lähes koskaan ole jossain yhdessä yksittäisessä asiassa, kuten ylipainoisen korvien välissä, se on aina monen asian summa. Väitän, että osuus, mihin ihminen itse pystyy vaikuttamaan, vaihtelee yksilöittäin kovasti.

Jollekin ylipaino on suurelta osin oma valinta, jolloin ehkä vain muutama prosentti johtuu syistä, joihin ei voi vaikuttaa. Mutta jollakulla toisella itsestä riippumattomien syiden osuus voi olla paljon suurempi vaikka 60% tai 90%. Tällöin taustalla on usein joku terveydellinen ongelma: lääkitys, sairaus, syömishäiriö tai muu. Ja näillä spekseillä painonhallintakin on huomattavasti vaikeampaa, kuin jollekulle toiselle. Näitä taustalla olevia syitä emme usein tiedä toisesta tarkemmin.

Emme voi päätellä kenenkään ulkonäöstä, mistä hänen painoindeksinsä johtuu. Sama pätee hyvin hoikkiin ihmisiin. Eräs hoikka ihminen tuskaili joskus sitä, että hänen ulkonäkönsä perusteella, häntä pidetään anorektikkona tai syöpäsairaana. Vedetään ennakkoluuloihin perustuvia oletuksia, ilman, että tunnetaan taustoja.

Samassa tekstissä Lotta vertaa ylipainoa alkoholismiin:

”Eihän kukaan kuuluta senkään puolesta, että alkoholistien tavat pitäisi hyväksyä, vaan ajattelemme, että heidän elämänsä olisi huomattavasti terveempi, jos he tekisivät toisenlaisia valintoja.”

Eli mitä tällä tarkoitetaan, että alkoholismi onkin ihmisen henkilökohtainen valinta, ei sairaus? Joku siis tieten tahtoen valitsee alkoholismin? Tai huumeriippuvuuden tai minkä tahansa ongelman? Varmasti on aina jonkin verran mukana omia huonoja valintoja mutta taas kerran, yksilöstä riippuu kuinka paljon.

Samaa syyllistämistä huomaa myös keuhkosyövän suhteen. Saatetaan ajatella, että se on sairastuneen oma syy ja johtuu tupakoinnista, mutta tosiasiassa keuhkosyövän voi saada, vaikkei olisi yhtään savuketta eläessään vetänyt.

Tämän jälkimmäisen ryhmän takia kukaan fiksu ei menekään julistamaan, että keuhkosyövän syy on sinussa, koska se ei aina ole niin. Miksi siis on OK julistaa vastaavaa ylipainoisista?

Mikä idea on arvailla jonkun toisen ihmisen terveydentilan tai ulkoisen olemuksen syitä, kun asiasta ei voi tietää muut kuin asianosainen itse ja ehkä hänen lääkärinsä ja lähipiirinsä. Jos Backlundin ylipainon syyt ovat olleet hänessä itsessään, hän voi puhua tasan omasta puolestaan, ei kenenkään muun.

Ja mistä lähtien toisen ihmisen terveydentilan syyn ruotiminen ja arvailu on ollut hyväksyttyä? Se ei ole koskaan mitään muuta, kuin arvostelua, jonka tarkoitus on kiillottaa arvostelijan omaa kilpeä. Kaikki me varmasti joskus siihen sorrumme mutta kannattaako sellaisesta käytöksestä olla kovin ylpeä, saati kuuluttaa sitä julkisesti.

Hienoa Backlundille jos on onnistunut tavoitteessaan mutta syyttävän sormen osoittelu niihin ihmisiin, jotka eivät ole onnistuneet, ei mielestäni edistä kenenkään asiaa. Jos syyllistäminen oikeasti olisi tehokas keino saada ihmiset laihtumaan, koko lihavuusepidemia olisi tällä syyllistämisen määrällä jo poistunut maapallolta.

Tästä linkistä löytyy puhe lääketieteen tutkija ja kirurgi Peter Attialta, joka oivalsi, miksi potilaan syyllistäminen ei kannata.