Ihmiskokeen yllättävät tulokset

Tämä blogi ei varsinaisesti kannata mitään jatkuvaa mittaamista ja punnitsemista, etenkään jos sillä on enemmän negatiivinen lopputulos kuin positiivinen. Jos epämieluisan vaakalukeman tai kehonkoostumusmittauksen jälkeen tekee mieli alkaa kitukuurille tai lopettaa syöminen kokonaan, mittaaminen ja punnitseminen voi olla järkevää jättää väliin.

Mutta tämän ihmiskokeen nimissä, olen tehnyt poikkeuksen ja mitannut ja punninnut itseäni erinäisillä laitteilla. Syy on se, että haluan osoittaa, miksi ihan kaikkien mittausten tuloksista ei kannata lähteä repimään pelihousujaan vaikka mittauksen tulos näyttäisi hyvinkin epämieluisalta.

Parissa edellisessä postauksessani olen kirjoittanut InBody mittauksesta, jossa kävin, sekä yleisesti erilaisten kehonkoostumusmittareiden luotettavuudesta ja epäluotettavuudesta. Mikään kehonkoostumusta mittaava laite ei anna absoluuttista totuutta kehon koostumuksesta. Osa laitteista antaa tarkemman arvion ja osa pikemminkin arvauksen.

Tällä kertaa testasin Omronin kehonkoostumusvaakaa. Laitteeseen syötetään oma pituus ja ikä, sitten laite punnitsee ja kertoo lihasprosentin, rasvaprosentin ja sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrän. Laitevalmistaja väittää, että kehonkoostumus mitataan bioimpedanssimenetelmällä eli laitteesta kulkee heikko sähkövirta kehon läpi, jonka olisi tarkoitus arvioida kehon lihaksen ja rasvan määrä.

Tämän paikkaansapitävyys on helppo testata näin: syötät laitteeseen pituutesi ja ikäsi, ja suoritat normaalin mittauksen ja saat tuloksen. Sitten toistat mittauksen täsmälleen samalla tavalla mutta kiinnität kehoosi esim. 2,5kg:n täysmetallisen tai minkä tahansa painon.

Rautapainon kanssa punnittuna olin tietenkin siis 2,5kg painavampi kuin ilman painoa. Mutta miten laite tulkitsi tuon lisäpainon? Yllätys yllätys, laite tulkitsi sen rasvaksi! Ja vieläpä enimmäkseen sisäelinten ympärillä olevaksi viskeraalirasvaksi! Henkilö, kenen kanssa mittausta tein, sanoi, että laite antaa myös paremman kehonkoostumuksen tuloksen, mikäli syötät siihen iäksesi 10 tai 20 vuotta vähemmän, vaikka siis mitataan samaa henkilöä samoissa olosuhteissa.

Laitteen mukaan silloin kun mittauksessa oli mukana rautapaino, kehossani olisi ollut vähemmän lihasta ja enemmän rasvaa, kuin ilman painoa. Ylläolevassa kuvassa vasemmalla ylhäällä on mittauksessa käyttämäni paino. Ihan täyttä rautaa se on, kuten kuvasta näkyy mutta Omronin kehonkoostumusmittarin mukaan se oli rasvaa. Tämä ”laardi” ehkä levittyisi hieman huonosti leivälle.

Omronin kehonkoostumusvaaka ei siis oikeasti mittaa kehon koostumusta. Se antaa vain tilastoihin perustuvan arvion siitä, millainen kehonkoostumus ikäiselläsi, pituisellasi ja painoisellasi ihmisellä on keskimäärin. Oma todellinen kehonkoostumuksesihan voi poiketa keskimääräisestä huomattavastikin.

InBodyn tulos taas perustuu oikeasti kehon sähkönjohtavuuteen ja näin ollen tuloskin saattaa päästä lähemmäksi totuutta ja vastata paremmin todellista kehonkoostumusta. Mutta siinäkin laite todellakin vain tulkitsee sähkönjohtavuutta, eikä sekään ole siksi mikään absoluuttinen totuus.

Kaikista tarkimmat tulokset saadaan vain laboratorio-olosuhteissa mutta tavalliselle tallaajalle riittää InBodynkin arvio, mikäli haluaa jotain suuntaa-antavaa osviittaa kehonsa koostumuksesta. Näillä Omronin ja vastaavilla kehokoostumusvaaoilla voit sen sijaan heittää vesilintua, ne eivät kerro sen tarkempaa tietoa kuin tavallinenkaan vaaka. Melkein voitaisiin jo puhua kuluttajan harhaanjohtamisesta.

Heftyn ihmiskokeet tulevat vielä jatkumaan, aion pureutua vielä mm. mittanauhalla mittaamisen ongelmakohtiin. Sillä välin: uskotaan ennemmin sitä omaa oloa ja jätetään mittausten ja punnitusten tulokset omaan arvoonsa. Kannattaa kiinnittää ennemmin huomiota siihen miten syö, liikkuu ja nukkuu, ne ovat paljon oleellisempia asioita, kuin mikään vaa’an, mittarin tai painoindeksin lukema.

 

 

Epäluotettavat mittaukset

Kirjoitin eilen InBody kehonkoostumusmittauksesta. Tavikselle tarjolla olevista vaihtoehdoista InBody impedanssimittaus lienee yksi tarkimmista ja luotettavimmista tavoista mitata kehonkoostumusta vaikka sekin on vain arvio, joka perustuu kehon rasvan ja nesteen sähkönjohtavuuteen. Siinäkin tulee silti ottaa muutamia seikkoja huomioon.

Jotta tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, mittaukseen olisi hyvä mennä aamulla ennen kuin on syönyt tai suuremmin juonutkaan mitään. Naisten olisi hyvä mennä aina samassa kohdassa kuukautiskiertoa. Myöskään mittaukseen ei kannata mennä jos edellisenä iltana on juhlittu tai vedetty poikkeuksellinen tehotreeni tai syöty todella suolaista tai muuta poikkeavaa. Kun nämä asiat on vakioitu, saadaan melko tarkkoja ja vertailukelpoisia tuloksia, riittäviä ainakin taviksen tarpeisiin.

InBodyä käytetään monissa liikuntakeskuksissa ja jopa sairaaloissa ja lääkäriasemilla. Markkinoilla on monenmoista muutakin kuluttajalle myytävää kehonkoostumusvaakaa ja niiden tulokset eivät ole edes InBody-mittauksen tasoa tarkkuudessaan.

Moni ns. kehonkoostumusvaaka ei mittaa oikeasti kehon rasvan ja lihaksen määrää, vaan se laskee painoon ja pituuteen perustuvien keskiarvojen mukaisen lihaksen ja rasvan suhteen, ei mitattavan todellista kehonkoostumusta. Saadut lukemat voivat heittää melkoisestikin impedanssiin perustuvasta kehonkoostumusmittauksesta.

Itse testasin mm. hiljattain Omronin kehonkoostumusvaakaa, joka väitti lihasta olevan kehossani jopa 30% vähemmän kuin usealla eri InBody tai vastaavalla tarkemmalla impedanssimittarilla mitattuna. Noin merkittävä lihaskato olisi jo todella huolestuttavaa, eikä sellaiseen välttämättä pääsisi edes vuosien vuodelevossa.

Kannattaa siis suhtautua suurella varauksella kehonkoostumusvaakoihin, joita joillain liikunta- ja terveysalan ammattilaisillakin on käytössä. Ne eivät välttämättä kerro kehon todellista tilannetta. Eikä InBody tai vastaavatkaan mittarit mitään absoluuttisia totuuksia ole.

http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/ala-tuhlaa-rahojasi-kuluttaja-lehti-testasi-17-alyvaakaa-suuri-osa-alyttomia/5708592

Kriittisen näkökulman kehonkoostumuksen mittaamiseen voit lukea mm. Patrik Borgin blogista. Siellä myös selitetään tarkemmin impedanssimittareiden toimintaperiaate, mikäli se ei ole vielä tuttu.

http://patrikborg.blogspot.fi/2011/05/rasvaprosentti-motivointia-vai.html

Pääsiäinen on täällä taas!