Riski bisnes

Olen huomannut, että terveyskeskustelussa ei täysin ymmärretä, mitä sana riski tarkoittaa. On fakta, että lihavuuteen liittyy kohonnut riski sairastua. Tämä usein ymmärretään niin, että lihavuus automaattisesti tarkoittaa sairautta. Riski tarkoittaa kuitenkin sitä, että osalle tulee lihavuuden takia terveysongelmia ja osalle ei mitään.

Myös tupakointi on terveysriski, joka saattaa aiheuttaa keuhkosyöpää. Kaikki tupakoitsijat eivät silti sairastu siihen tai mihinkään muuhunkaan tupakointiin liitettyyn sairauteen. Kohonnut riski tarkoittaa ainoastaan sitä, että on todennäköisempää, että sairastuu.

Ihmiset ottavat erilaisia terveyteen liityviä riskejä, yksi tupakoi, toinen juo alkoholia, kolmas syö paljon sokeria, neljäs ottaa liikaa aurinkoa, viides ajaa ilman pyöräilykypärää, kuudes ei käytä autossa turvavyötä, seitsemäs ei harrasta ollenkaan liikuntaa, kahdeksas kävelee heikoilla jäillä ja yhdeksäs punaisia päin. Nämä kaikki ovat riskejä terveydelle ja listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Useimmat näistä riskeistä ovat sellaisia, missä ihminen voi aiheuttaa haittaa vain itselleen. Esim. tupakoinnilla ja alkoholia juomalla saattaa aiheuttaa riskejä myös muille, riippuen vähän paikasta ja tilanteesta. Kännykän näpyttely autolla ajaessa on myös yleistä, vaikka siinä on iso riski tappaa itsensä lisäksi myös muita.

Mutta riski mistä eniten meuhkataan on lihavuus. Sitä jaksetaan kauhistella ja paheksua enemmän kuin mitään muuta riskinottoa. Jos ihminen ottaa terveyteensä kohdistuvia riskejä ajamalla ilman pyöräilykypärää, harva edes noteeraa ja vielä harvempi jaksaa mennä nettiin kauhistelemaan ja paheksumaan asiaa.

Edes tupakoinnista ei kirjoitella samaan sävyyn kuin lihavista. ”Kun menin kaupungille, siellä oli ihmisiä syöpäkääryle huulessa. Kyllä mua niin oksetti, eikö ne yhtään ajattele terveyttään? Jos syöpään sairastuvat, ei ainakaan mun verorahoilla niiden hoitoja maksella. Ne haiseekin niin kuvottavalle ja rumia ovat, ihot harmaita ja kynnet keltaisia. En kyllä panis semmoista tuhkakupille haisevaa luuseria.”

Rajun kuuloista tekstiä, vai mitä? Tällainen retoriikka on kuitenkin ihan tavallista, jopa hyväksyttävää lihavista puhuttaessa. Lihavia pitää ”herätellä”, kun eivät muuten tajua lihavuuttaan. Ja paheksuminen ja kauhisteleminen verhotaan huolestumiseksi. ”Olen niin huolissani lihavien terveydestä”. Oikeasti kyse on vain siitä, että kauhistelemalla ja olemalla ”huolissaan” yhdestä ryhmästä, halutaan asettautua heidän yläpuolelleen ja korostaa omaa erinomaisuuttaan.

Ihmiset ottavat elämässään erilaisia ja eri tasoisia riskejä. Elämä itsessään on riski. Siitä ei ole vielä kukaan selvinnyt hengissä.

Heikot jäät. Se on riski.

Mainokset

Kauhistelu on suurin terveysriski

Kaikki olemme nähneet kirkuvia otsikoita siitä kuinka paljon ihmisiä kuolee päihteisiin, lihavuuteen tai milloin mihinkin ongelmaan. On myös häkellyttävän yleistä ruotia toisten ihmisten painoa, ruokailu- tai juomatottumuksia. Myös ihmiset itse nimittelevät itseään mitä rujoimmilla ilmaisuilla aina läskikasasta luuseriin, laiskuriin tai mätisäkkiin.

Kaikki tämä nimittely ja kauhistelu on niin yleistä, että emme edes noteeraa sitä tai pidä mitenkään erikoisena. Joskus jopa ajattelemme, että ihminen, jolla on joku ongelma, täytyy ”ravistella” huomaamaan totuus. Kuvittelemme, että autamme ihmistä pakottamalla hänet ”katsomaan peiliin” ja olemalla heille ”rehellisiä”.

Viimeisimpien tutkimusten mukaan kauhistelu ja negatiiviset asenteet aiheuttavat terveyshaittoja. Mitä enemmän jotain asiaa demonisoidaan, sitä suurempi ongelma siitä tulee. Tulipa kauhistelu sitten yhteiskunnan, median tai ihmisen itsensä puolelta, se on haitallista joka tapauksessa.

Itse ongelma voi olla mitä tahansa ylipainosta erilaisiin riippuvuuksiin, lopputulos on aina sama. Kauhistelu pahentaa ongelmaa. Ohessa tutkimusdataa mm. siitä miten esimerkiksi lihavuuteen liittyvät negatiiviset asenteet aiheuttavat lihavalle stigman, joka ihan fyysisesti ja mitattavasti huonontaa terveyttä.

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/oby.21716/abstract

Media luo mielikuvaa lihavista makkaravuoria ja roskaruoka-annoksia ahmivina sohvaperunoina, jotka kuolevat lihavuuden aiheuttamiin sairauksiin hetkenä minä hyvänsä. Takavuosina Helsingin Sanomilla oli juttusarja tai kampanja nimeltään läskisota. Silloin keksittiin toinen toistaan rajumpia otsikoita siitä, miten lihavat tekevät kovasti töitä pysyäkseen lihavina.

http://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000002659105.html

Paitsi otsikko, myös jutun kalorilaskelmat olivat harhaanjohtavia ja lihavuutta tarkoituksellisesti demonisoivia. En edelleenkään ymmärrä, miten lihavuuteen yleensä ymmärtäväisesti suhtautuva professori Mustajoki oltiin saatu juttuun poseeraamaan makkarakasojen äärelle.

Kirjoitin jo tuolloin kyseisestä lehtijutusta postauksen.

https://heftytraining.wordpress.com/?s=n%C3%A4in+meit%C3%A4+huijataan&submit=Haku

Hesarin läskisota on hiljalleen hiipunut ja lihavuuteen liittyvien juttujen kulma ei ole enää ollenkaan niin syyllistävä tai raflaava, kuin takavuosina. Mitään hyötyä kauhistelusta ei ollut. Suomalaisten lihavuus ei kääntynyt kirjoittelun ansiosta laskuun. Pahaa oloa se varmasti lisäsi. Hesari syyllistyi jutuillaan suoranaiseen shamingiin.

En tarkoita sitä, että lihavuutta tulisi alkaa ihannoimaan yhtään sen enempää kuin mitään muutakaan olomuotoa. Neutraali suhtautuminen riittää. Toki neutraalilla otsikoinnilla ei klikkauksia kerätä. Jos halutaan ihannoida jotain, ihannoidaan hyvää oloa ja terveyttä, terveellistä syömistä ja liikkumista. Jokaista pientäkin tekoa terveyden ja hyvinvoinnin eteen.

Positiivisuudella ja kannustamisella on paljon suurempi voima kuin kauhistelulla. Seuraavan kerran kun tekee mieli ”herätellä” jotakuta ongelmansa suhteen tai sättiä itseä itsekurin puutteesta, koita vaihteeksi ihan toista kulmaa: empatiaa.

2015-01-10-4220

 

Elä pitkään, mutta älä minun verorahoillani!

Kuulostaako otsikko hullulta? Niin minustakin. Yhtä hullulta kuin: ”Polta tupakkaa tai syö itsesi lihavaksi mutta älä odota terveyspalveluja minun verorahoillani!” Jälkimmäisessa oletus on siis se, että tupakan ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että tupakoimattoman, normaalipainoisen ihmisen pitkä ikä saattaa tulla yhteiskunnalle vielä kalliimmaksi.

Tämä on aika itsestäänselvää: tupakoitsijat ja lihavat kuolevat nuorempina, eikä heidän ylläpitoonsa näin ollen ehdi kulua niin paljon yhteiskunnan varoja kuin niiden, jotka elävät vanhemmiksi.

http://www.nytimes.com/2008/02/05/health/05iht-obese.1.9748884.html?_r=0

Yhteiskunnalle kaikkein edullisin lienee sellainen ylipainoinen ja tupakoiva yksilö, joka on töissä 65-vuotiaaksi ja kupsahtaa heti eläkkeelle jäätyään kertalaakista vaikkapa sydänkohtaukseen.

Mutta tällaisten asioiden pähkäily on ihan absurdia. Ihmisen arvoa ei mitata sillä, kuinka halvaksi hän tulee yhteiskunnalle. Toisten ihmisten verorahat ovat ehkäpä turhin ja typerin syy muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi. Ainoa järkevä syy panostaa terveelliseen elämään on me, myself and I.

Jokainen elää tätä elämää itselleen. Jos sitä haluaa elää sauhutellen, kuntoillen tai mässäillen, se on ihan jokaisen oma valinta, eikä toisilla ole siihen nokan koputtamista niin kauan, kuin se ei haittaa kenenkään muun elämää.

Ihminen ei ole elintavoistaan tilivelvollinen yhteiskunnalle. Terkkuja vaan David Cameronille! http://www.theguardian.com/commentisfree/2015/feb/16/david-cameron-obese-big-society-benefits?CMP=fb_gu

Kiitos Sannalle juttuvinkeistä ja linkeistä!

2015-01-01-4203

Miksi laihduttaminen ei ole aina paras ratkaisu

Ihan aluksi erotetaan kaksi asiaa: on laihduttamista (=kuurit) ja on pitkäjännitteistä painonhallintaa (=elämäntapa). Itse kannatan ensisijaisesti jälkimmäistä.

Terveyskeskustelun ongelmana on jo pitkään ollut se, että ei nähdä metsää puilta. Tuijotetaan yksisilmäisesti painoindeksiä eikä katsota kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyttä ja elintapoja.

Asia yksinkertaistettuna: ylipainoinen ihminen voi olla terve ja hänellä voi olla hyvät elintavat ja vastaavasti hoikalla voi olla huonot elintavat ja näin ollen terveyskään ei ihan kunnossa. Toki on selvää, että monella ylipainoisellakin on huonot elintavat mutta pointti on se, että sairaudet johtuvat nimenomaan niistä elintavoista, ei niinkään itse lihavuudesta.

Ongelma on se, että kun lihava ihminen sairastuu, hänelle tarjotaan ratkaisuksi painonpudotusta, ilman, että välttämättä sen tarkemmin selvitetään mistä elintapojen osa-alueesta sairaus johtuu. Terveysvaikutteinen painonhallinta myös vaatisi pitkäjännitteistä tukea ja ohjausta; pelkkä lääkärin laihdutuskehoitus ei ole sitä.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että lihava alkaa väkisin rykiä painoaan alemmaksi keinolla millä hyvänsä (kitukuurit, epämääräiset laihdutusvalmisteet yms.) ja sairastuu lopulta vielä pahemmin. Tällä tavalla saattaa myös kehittää itselleen syömishäiriön, mikäli sellaista ei ole jo ollut taustalla.

Tänään olisi tarjolla kiinnostavaa dokumenttia aiheesta:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288712767165.html

Jutun keskeinen sanoma on tässä: ”Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan terveiden ylipainoisten ihmisten kohdalla kuolleisuustilastoissa näkyy kuitenkin kohoamista, jos terve ylipainoinen laihduttaa verrattuna tilanteeseen, jossa terve ylipainoinen pitää painonsa samana. Sen sijaan ylipainoisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaan. Paino tippuu, jos on tippuakseen.”

Yhteenvetona siis: lopetetaan se painoindeksin tuijottaminen ja keskitytään siihen miten ihminen elää: syö, lepää, liikkuu ja niin edelleen, sieltä se sylttytehdas löytyy, eikä puntarista.

Laihduttamisen sijaan on tärkeämpää löytää keinot millä lihominen loppuu pysyvästi ja millä elintavat ja paino saadaan stabiloitua. Maltillinen pitkäjännitteinen painonhallinta, elämänmittainen liikunnallinen elämäntapa, rento ja terve suhtautuminen ruokaan ovat avaimia terveyteen. Ei syyllistäminen, pelottelu, panikointi ja ongelman demonisointi. Ne vain pahentavat ongelmia entisestään.

Tässä viime viikonlopun herkkuja Turun saaristossa. Ei kummallisia dieettipöperöitä, eikä roskaruokaa vaan puhdasta, terveellistä luomu- ja lähiruokaa. NAM!

2014-07-13-2573 2014-07-13-2572 2014-07-11-2401 2014-07-11-2400

Saaristoviikonlopun seikkailuista tulee vielä oma postauksensa myöhemmin. Sillä välin nautitaan kesästä, ulkoilusta ja hyvästä ruuasta.