Siinä maha missä painitaan

Maha, tuo ihmisen rakastetuin ja vihatuin ruumiinosa. Tissit on käsitelty, nyt on vatsan vuoro. Suurin osa meistä suomalaisista on keskivartalolihavia joten varmasti aika moni on törmännyt ongelmaan: maha on tiellä treenatessa. Itseasiassa ei tarvitse edes olla valtavan ylipainoinen mutta jos makkaroita on kertynyt nimenomaan vyötärölle, ne ovat usein joogassa ja venyttelyssä tiellä. Tai sitten voi olla vaan niin turvoksissa, että maha pullottaa kuin olisi ilmapallo nielaistu. Activia auttaa tai sitten ei.

Tilastojen http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/ohjelmat/kansallinen_lihavuusohjelma_2012_2015/luvut/yleisyys_suomessa   valossa oletan, että valtaosa suomalaisista on jonkun tuon tyyppisen ongelman kanssa paininut joskus. Mahan tiellä oleminen tulee etenkin joogassa ja venyttelyssä mutta myös juoksussa hölskyvä maha on ihan yhtä kamalan tuntuinen kuin hölskyvät tissitkin. Pömpöttävä maha myös muuttaa ihmisen painopistettä, mikä hankaloittaa esim. tanssia. Pirueteissa on vaikeampi pysyä pystyssä. Itseasiassa painopistettä muuttaa myös iso ahteri mutta palataan siihen sitten joskus myöhemmin.

Joogan suhteen meille vastauksen antaa taas Lotta kuurtokoski Moolasta: ”Kaikkia asanoita voi modifioida. Jos vatsa on tiellä, avataan jalkoja enemmän auki.” Kokeilin tätä itse esimerkiksi lapsen lepoasennossa (nyt en virallista asanan nimeä osaa tähän antaa) ja se on todellakin niin, että selälle tulee heti paljon parempi asento, kun jalkoja vähän avaa.

Tanssin suhteen en keksi muuta lääkettä kuin kehittää keskivartalon syviä lihaksia. Joogaharjoitus auttaa tähän toki mutta sitten voi tehdä ihan myös perinteistä lankkua. Erilaiset core- ja tasapainoharjoitukset kahvakuulan kanssa tai ilman ovat omia lemppareitani.

Laihduttaminen toki auttaa ongelmaan tiettyyn pisteeseen asti mutta kuten kaikki tiedämme: rasvaa ei voi polttaa paikallisesti. Tällöin käy yleensä niin, että jos ihonalaista rasvaa on eniten juuri vatsassa, se myös lähtee sieltä viimeisenä (viskeraalirasva lähtee ensin). Vyötärölihava ihminen joutuisi käytännössä laihduttamaan itsensä hyvin pieneen rasvaprosenttiin ja siltikin sinne vyötärölle saattaa makkaraa jäädä. Missään muualla ei mitään rasvaa, mutta mahassa silti snadi pömppä. Omakohtaistakin kokemusta tästä on.

Tästä syystä olen itse katsonut parhaaksi vaihtoehdoksi pitää lihaskunto hyvänä. Kun on vahvat lihakset, ei niiden päällä oleva rasvakaan ole niin ongelmallinen. Kukka Laaksoa mukaillen: tarvitsen voimaa enemmän kuin laihuutta. Tai laajemmin: tarvitsen hyvää kuntoa enemmän kuin laihuutta.

Tässä lankkua kyynärpäiden varassa ja käsien varassa. Itse suosin ensimmäistä. Ei joudu ranteet niin lujille. Teen yleensä minuutin pätkiä tuota muutaman kerran. 2 minuuttiakin onnistuu jos haluan mennä irvistelyn puolelle.

venyttely 002

Pahoittelut urpoista ilmeistä

venyttely 003

Ja sitten niitä kuvia olkaapa hyvät!

Kuva

Ja sitten niitä kuvia olkaapa hyvät!

Tässä joogaurpo yrittää olla tukehtumatta tisseihinsä.

venyttely 021

Sit vähän tuetaan selkää, josko se auttais. Uuuppista noin se pyllertää siellä.

Älkää nyt sitten vaan missään nimessä ottako näistä mallia. Varmasti on hyvin kaukana siitä mitä tuon asanan pitäis olla. Tän ”yrittää olla” asanan nimeä en tiedä. Sen niskaseisonnan nimen googletin edelliseen postaukseen, tämän nimestä mulla ei ole hajuakaan joten KVG.