Kankeat ja notkeat osa 2

Bloggasin huhtikuussa joogateemaan liittyen liikkuvuudesta: https://heftytraining.wordpress.com/2013/04/11/kankeat-ja-notkeat/

Tämä aihe tuli taas mieleen kun kävin tässä hiljattain hierojalla ja hän kyseli, venyttelenkö tarpeeksi. Ennenkuin ehdin vastata, hän sanoi: ”tunnusta pois, siinä olisi parantamisen varaa”. No pakkohan se oli tunnustaa, sitäpaitsi hieroja varmaan huomasi sen jo mun juntturassa olevista lihaksistani.

Notkeuteen vaikuttaa lihasten joustavuuden lisäksi nivelten liikkuvuus. Mulla on tietyt nivelet jopa vähän yliliikkuvat, joka antaa illuusion notkeudesta. Lihakset sen sijaan ovat useinkin aika jumissa. Etenkin istumatyöläisen tyyppivika: niska-selkä-hartia -osasto.

Mulla on myös toinen akilleenkantapää liikkuvuuden suhteen nimittäin paradoksaalisesti juuri akillesjänteet. Ne on suhteessa muun kropan liikkuvuuteen auttamattoman kankeat ja siihen on looginen selitys: liiallinen korkokengillä kävely. Korkokengillä kävely nimittäin lyhentää akillesjännettä. Ne on varmaan jo luonnostaakin jäykät mulla mutta korkokengät ovat tehneet niistä ihan ennätyskireät. Tämä vaikeuttaa etenkin syväkyykyn tekemistä. Liike jota tarvitaan ainakin tanssissa, painonnostossa ja joogassa.

Akillesjänteiden kireys on monessa suhteessa hyvin rajoittava tekijä. Yläselän jumituksista on haittaa itseasiassa ihan samoissa lajeissa, tosin joogalla ja venyttelyllä tuota aluetta saan sentään jotenkin kuntoon. Akillesjänteet taas ovat niin kroonisessa tilassa, että en usko niiden ikinä venyvän edes siedettävälle tasolle.

Siippani välillä ihmettelee miksi minun täytyy venytellä, kun olen jo valmiiksi niin notkea. Tässä nyt tuli muutama syy. Ja sitten myös se, että notkeus on varsin suhteellista. Jos joskus on päässyt kaikenmaailman spagaatit ja sillat, niin siihen verrattuna nykyinen olotila tuntuu notkealta kuin rautakanki. Se on aika ankeaa.

David2 (2)

Kuvassa aerobicin SM Laura Vihervä. Hyvin notkea ihminen.

Kuva: Thomas Broumand

Kankeat ja notkeat

Ensimmäisessä ”urpo joogaa” osiossa kyseltiin kankeudesta ja taas kerran sain Moolan Lotta Kuurtokoskelta hyvän vastauksen. (Kyselen Lotalta siksi, että hän on ainoa joogaopettaja jonka tunnen henkilökohtaisesti ja taatusti asiantunteva.)

Kysymyshän siis kuului: ”Kuinka jäykkä ihminen oikeasti voi edes joogata? Ja kuinka paljon (realistisesti ottaen) ihminen voi venyä jäykästä lähtötilastaan? Ja kuinka nopeasti venyminen voi tapahtua?”

Lotan vastaus: ”Jäykälle ihmiselle jooga olisi juuri erittäin must juttu. Jos keho on luonnostaan jäykkä, niin olisi ensi arvoisen tärkeää huolehtia kehon liikkuvuudesta. Sillä ihminenhän jäykistyy entistä enemmän kun vuosia tulee lisää. Jooga ei pelkästään tuo liikkuvuutta vaan myös voimaa ja tasapainoa.”

”Lähtökohtaisesti voisi ajatella, että jos joogan aloittavan henkilön keho on jäykkä, lähdetään joogaharjoituksella hakemaan erityisesti sitä liikkuvuutta. Jos taas kroppa on valmiiksi tosi joustava, keskitytään liikkuvuuden sijaan voimaan. Liikkuvat nivelet tarvitsevat ympärilleen paljon lihaksia, jotka tukevat niveliä ja pitävät ne kunnossa loppuelämän.”

Itseäni taas arvelutti jäykkyyden sijaan yliliikkuvat nivelet, etenkin polvet ja kyynärpäät on mulla hieman yliojentuvat. Lotta vastasi näin: ”Yliliikkuviin niveliin pätee tuo sama eli voimaa voimaa! Samalla tarvitaan erityishuomiota näihin yliojentuviin niveliin. Tässäkin on tärkeää että ohjaaja on hyvä. Yliliikkuvien nivelien omistajille en suosittele isoja ryhmiä ja kuntosalijoogaa. Kannattaa mennä kunnon opettajan pienempiin ryhmiin.”

Lopuksi Lotta kertoi vielä vanhan joogaviisauden: ”Jos ajattelet, että olet liian jäykkä joogaan, on kuin sanoisit että olet liian likainen peseytyäksesi.”

Viesti on siis selvä: kaikki kankeat ja notkeat voivat joogata ja jäykille ihmisille tämä on enemmän kuin suotavaa. Lähtökohta ja harjoitustiheys varmasti vaikuttavat eniten siihen, kuinka nopeasti liikkuvuutta tulee lisää.

Tässä yksi kankea ja notkea näyttää nukahtaneen joogamatolleen.

venyttely 034