Kipuja

Kävin eilen osteopaatilla ja nyt selkä on, jos mahdollista, vieläkin kipeämpi. Kaikki keinot on nyt otettu käyttöön: fysioterapia, hieronta, osteopatia ja tukivyö. Mutta mainittavaa iloa näistä mistään ei ole ollut. Lähestulkoon kaikissa asennoissa sattuu ja kipu valvottaa välillä öisinkin. Kipujen syistä kirjoitin edellisessä ja muutamassa aiemmassakin postauksesta. https://heftytraining.wordpress.com/2016/09/10/piiitkan-tauon-jalkeen/

Nyt viimeisen viikon ajan on tullut kannettua tavaraa ja lapsia kannan tietysti päivittäin muutenkin. Mun elämä on aina ollut sellaista, että jatkuvasti kannan jotain paikasta A paikkaan B ja siksi olisi ihan kiva, että selkä olisi kunnossa. Ja liikuntaakin olisi kiva vihdoin päästä harrastamaan, siis muutakin kuin fysioterapeutin määräämiä jumppaliikkeitä, joissa ei kauheasti oikeastaan edes liikuta mihinkään.

Tähän asti olen viettänyt varsin kivutonta elämää. Mulla ei ole usein päänsärkyjä ja lapsuudesta asti vaivannut refluksikin on valtaosin ollut ruokavaliolla ja satunnaisilla lääkkeillä hoidettavissa. Tosin nyt alkusyksystä sekin paheni vatsalaukun tulehdustilaksi asti mutta on tullut jo pikkuhiljaa parempaan kuntoon. Naisten vakiovitsaus eli kuukautiskivutkin ovat aina olleet tosi lievät, eikä migreenikään ole koskaan vaivannut.

Selkä sen sijaan ei ota parantuakseen. Sen kanssa on kärvistelty jo kaksi vuotta ja kärsivällisyys ei enää tahdo riittää. Istumatyöläisenä olen tosin tyytyväinen, että istuminen on vähiten kivulias asento. Blogia ei huvita kauheasti päivittää, kun mitään uutta ei ole juuri ollut, tätä samaa selkäkipua vain.

Mietin, että laittaisin kuvia niistä liikkeistä, joita fyssari on määrännyt tekemään. Mutta koska niistä ei ole mitenkään ihan huikeaa apua ole ollut, koen senkin vähän turhaksi.

Tätäkin kirjoittaessa teen syvien vatsalihasten pitoa, teen sitä nykyään kaupan kassajonossa, autolla ajaessa ja ihan joka välissä missä vaan pystyn. Lantionpohjalihakset on nekin treenattu jo kramppiin asti. Silti lantio on edelleen virheasennossa eikä muutosta parempaan näy.

Osteopaatti sanoi, että SI-nivelen alueella on mulla todella pahat jumit, jotka ovat tulleet pitkään jatkuneesta lantion virheasennosta. Siksi fyssarin määräämillä liikkeilläkään ei ole niin suurta vaikutusta, kuin voisi toivoa.

Mutta onneksi tämä selkäkipu on vain yksi pieni osa elämää ja ilonaiheita riittää kivuista huolimatta. Yksi niistä on tällä hetkellä kurpitsan satokausi, kurpitsalyhdyt, keitot- ja piirakat.

2014-10-17-3439

 

 

Video, jossa mun piti olla

Hesari pyysi mua useaan otteeseen osallistumaan tähän videoon mutta aikataulu- ja muista syistä en päässyt.

http://www.ruutu.fi/video/2638000

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1464323889275?ref=hs-art-luetuimmat-#1

Ne muut syyt tähän olivat, että videon kuvausajankohtana olin raskaana ja kärsin juuri silloin pahoinvoinnista, anemiasta ja liitoskivuista. Näiden lisäksi myös selkä ollut viimeiset 2 vuotta romuna raskauksien aiheuttaman vatsalihasten erkauman vuoksi.

Olisin niin halunnut olla mukana ja melkein lupauduinkin mutta peruin viimehetkellä, koska tajusin, että voin vammautua entistä pahemmin, jos lähden fyssarin ohjeiden vastaisesti videolle juoksemaan tai tekemään maastavetoa. Kaikki rankempi liikunta on multa kielletty, kunnes saan selän ja vatsalihasten erkauman kuntoutettua.

Video on kuitenkin hieno ja ajaa juuri sitä asiaa, mitä tällä blogillanikin ajan. Videon esikuva on tämä brittiläinen This girl can -kamppis, jonka olen linkannut useasti Heftyn Facebookiinkin.

Videon ideana on näyttää kunnon rehkimistä ja hikoilua. Sitä, että minkä ikäinen, kokoinen tai näköinen, voi tehdä sitä. Upea video ja etenkin videon viesti on hieno.

Mitä omalle kuntoutumiselleni tällä hetkellä siis kuuluu? Sain lääkäriltä taas lähetteen fyssarille. Lääkärin kannanotto oli, että mun kipujen syy ei todennäköisesti ole välilevynpullistuma vaan kipu on luultavasti lihasperäistä. Kun suorat vatsalihakset ovat revenneet, on keskivartalon tuki etupuolelta kadonnut ja alaselän lihakset joutuvat tekemään kaiken työn.

Todellakin toivon, että kipujen syy olisi tuo, eikä välilevynpullistuma, joka on vaikeampi kuntouttaa ja saattaa vaatia jopa leikkaushoitoa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Olen löytänyt hyvin tietoa, mitä ei saa tehdä, eli ei lankutuksia, ei istumaannousuja tai muita perinteisiä vatsalihasliikkeitä. Huonommin löytyy tietoa siitä, mitä pitäisi tehdä. Fyssari suositteli vesijuoksua, selkä-joogaa tai selkä-pilatesta. Kaikkia jooga- tai pilatesliikkeitä ei siis voi lähteä suin päin tekemään, koska nekin sisältävät monesti noita liian rankkoja lankutustyyppisiä asentoja.

Ongelma on se, että vatsalihasten erkauman aiheuttamista ongelmista on alettu nyt vasta puhumaan enemmän ja aihealueen osaajia löytyy siksi vielä aika vähän. Virheellistä tietoa sen sijaan löytyy senkin edestä. Vaunulenkkejä esim. aika rutiinisti suositellaan mutta kun itse kävin edellisen raskauden jälkeen päivittäin vaunulenkillä monen kuukauden ajan, tuli selkä siitä vain kipeämmäksi. Enkä ihmettele: seisovissa asennoissa kaikki kropan kannattelu on pelkkien selkälihasten varassa.

Jotkut vannovat erilaisten tukiliivien nimeen, toisten mielestä ne taas hidastavat kuntoutumista. Hyvin ristiriitaista tietoa on asiaan liittyen tarjolla. Mutta tutkitaan ja hutkitaan ja laitan asiaan liittyviä linkkejä säännöllisesti myös Heftytrainingin Facebookiin.

 

Vatsalihasten erkaantuma

Aissaakeli, se tunne, kun vatsalihakset repeävät. Nyt tuntuu ihan konkreettisesti siltä, kun suorien vatsalihasten välissä oleva kalvo venyy ja repeää yhä ylemmäksi.

Raskaus alkaa olla loppumetreillä ja lapsesta tulee arvion mukaan suunnilleen yhtä iso kuin edellisestäkin eli lähemmäs nelikiloinen. Vatsalihasten erkaantumaa tuli edellisessä raskaudessa jonkin verran, nyt veikkaan, että tilanne tulee olemaan huomattavasti vielä pahempi.

Ikä ja isohkot lapset tekevät tehtävänsä, eikä tilannetta auta yhtään se, että raskauksien väliin jäi niin lyhyt aika, ettei vatsalihakset ehtineet kuntoutua siinä välissä riittävästi.

Työkaveri kysyi, onko mun maha isompi kuin edellisessä raskaudessa. Vastasin, että vauvat ovat ainakin aikalailla samankokoisia ja kuvista päätellen maha oli valtava viimeksikin loppumetreillä.

Mutta voi kyllä olla, että vatsalihasten suuremman erkauman takia vatsa on vielä ulkonevampi kuin viimeksi. Hieman tämä hirvittää, koska jo viimeksi erkaantuma yhdistettynä staattisiin imetysasentoihin sai aikaan pirullisia selkäkipuja. Mikähän kipuhelvetti tästä nyt seuraa?

Jotkut käyttävät synnytyksen jälkeen erilaisia korsetteja ja tukiliivejä, jotkut turvautuvat fyssareiden ja personal trainereiden apuun ja jotkut hoitavat pahan erkaantuman kirurgisesti. Vaihtoehtoja siis on. Koitan olla nyt murehtimatta niistä vielä. Kaikillehan erkaantumaa ei edes tule, esim. ensimmäisen raskauteni jälkeen ei ollut mitään ongelmaa. Tosin olin silloin 23v. ja vauvakin oli pikkuveljiään selvästi pienempi.

Hoidetaan se synnytys tästä nyt ensin pois alta ja aletaan sen jälkeen vasta ihmetellä syntyneitä vaurioita. Ihan tarpeeksi taas jännättävää siinäkin joudunko taas osastolle ennen synnytystä, meneekö käynnistykseen ja kiireelliseen sektioon jne. Suunniteltuun sektioon ei synnytystapa-arviossa kuitenkaan päädytty. Että saas nähdä kuinka tässä taas käy.

Tässä mahan tilanne nyt. Osastoa: lihaplaneetta hyökkää.

20160302_132338

Ps. http://www.davidshop.fi/ verkkokaupasta saat 20% alennusta tarjouskoodilla VIP

Fysioterapiaa ja kinesioteippausta

Näillä on nyt viimeksi koitettu saada selkä-lantio aluetta kuntoon. Fyssari päivitteli samaa kuin osteopaattikin, yliliikkuvuuteni on niin älytöntä, että kun keskivartalon lihastuki on loppuraskaudesta venähtänyt, on lantio niksahtanut virheasentoon ja siitä kivut.

Työkaverini totesi tähän, että 40 ikävuoteen asti yliliikkuvista nivelistä on hyötyä ja sen jälkeen vain haittaa. Hän lienee ihan oikeassa. Nyt aletaan olla siinä pisteessä, että haitat ovat konkretisoituneet, vaikka en 40 ikävuoden rajapyykkiä olekaan vielä ylittänyt.

Miten tästä eteenpäin? Fysioterapeutti laittoi kinesioteipit alaselkään ja suositteli niiden käytön jatkamista. Sain myös jumppaohjeet ja suosituksen palata taas pilateksen pariin. Osteopaatti suositteli vesijuoksua. Kumpikin olivat sitä mieltä, että maastavedot täytyy nyt siirtää jonnekin kaukaiseen tulevaisuuteen, samoin juokseminen ja muu tärähtelevä liikunta. No, juoksija en ole koskaan ollutkaan, satunnaisia intervallilenkkejä lukuunottamatta. Mutta tanssitreeneistä täytyy ilmeisesti myös unohtaa nyt hyppelehtivät lajit, kuten House dancing ja moni muu.

Pilates on ollut mulle ihan ok oheislaji mutta en ole koskaan innostunut siitä tosissani. Siis samalla tavalla, kuin vaikka tanssista ja voimailusta. Se on vähän liian rauhallista luonteelleni. Sama vika joogan kanssa. Tykkään joo, mutta vastapainoksi tarvitsisin jotain vähemmän rauhallista. Ja juuri sellaiset lajit ovat nyt pannassa.

Koskaan aiemmin en ole ollut vastaavassa tilanteessa. Aina olen voinut harrastaa juuri sitä, mikä milloinkin on ollut kaikista kiinnostavinta. Mulla motivaatio liikkumiseen on aina tullut siitä, että joku laji on siinä vaiheessa ollut vaan siisteintä ikinä ja se on sitten vain vienyt mukanaan. Nyt pitäisi sitten motivoitua jostain kuntoutussyistä. Blaah, miten ankeaa ja mummoa.

Kuva ei varsinaisesti liity tapaukseen, paitsi mulle siitä tulee mieleen selkävaivat. Että sellainen aasinsilta tällä kertaa.IMG_3915

 

Joogakärpäsen kosto

Nyt onnistuttiin tekemään se, mistä edellisessä postauksessa haaveilin. Pääsin nimittäin livahtamaan vauvan päikkäriaikaan Ladylinen Hot joogaan. Edellisestä joogasta on varmaan melkein vuosi jo. Alkuraskaudesta oli tilauksessa Yoogaian nettitreenit mutta sitä tilausta ei tullut jatkettua raskauspahoinvoinnin ja massiivisen väsymyksen vuoksi.

Kuudennella kuulla oli vähän helpompaa ja siinä kohtaa kävin salilla ja tehtiin myös pitkiä pyörälenkkejä mutta sitten loppuraskaus alkoi olla liian tukalaa tehdä mitään muuta kuin kävelylenkkejä. Maha oli valtava ja sitten iski sama vaiva kuin ekassa raskaudessanikin eli raskaushepatoosi.

Hepatoosi on sappihappojen ja maksan toimintahäiriö loppuraskaudesta. Geneettinen juttu joka tulee 50-70% todennäköisyydellä joka raskaudessa jos on alttius sille. Siihen ei pysty vaikuttamaan mitenkään elintavoilla, koska johtuu siitä, että elimistö ei kestä raskauden hormonimuutoksia. Tämän vaivan omaavilta on kielletty siksi myös kaikki hormonaalinen ehkäisy. Hepatoosi aiheuttaa sietämätöntä koko vartalon kutinaa etenkin öisin ja pahimmillaan voi tappaa vauvan kohtuun. Vaiva on siis vakava ja vaatii yleensä sairaalahoitoa. Näin mullakin oli sekä tässä että ensimmäisessäkin raskaudessani.

Mutta vaikka raskaus ja synnytys olivat vaikeita, hepatoosi kuitenkin päättyy aina synnytykseen. Minä ja vauva ollaan perusterveitä ja voidaan nyt oikein mainiosti. Omia imetyksestä johtuvia selkävaivoja lukuunottamatta ei ole ollut isompia ongelmia. Vaikea raskaus ja synnytys ottavat toki silti veronsa ja lepoa tarvitaan enemmän kuin normaaleissa raskausissa. Olin kuitenkin jo ennen synnytystä valvonut hepatoosikutinoiden takia viikkokausia, joten synnytyksen jälkeen olin jo valmiiksi väsynyt. Ja pieni vauva tietysti valvottaa myös. Mutta se nyt on toki ihan normaalia.

Olin hieman kauhuissani, että miten jooga sujuu vielä kaiken tämän jälkeen. Oli pieni kynnys lähteä treeneihin, kun ajattelin, että keskivartalon hallinta on jo täysin menetetty. Pelkäsin, että mun treenistä tulee varsinainen joogakärpäsen kosto ja kaatuilen asanoista pitkin lattioita. Mutta ei se ollut ollenkaan niin kamalaa. Tasapainokin oli lähes ennallaan, mitä ihmettelen suuresti, koska raskaus löysyttää keskivartalon lihakset ja niiden palatuminen voi olla tosi hidastakin.

Nyt sen Yoogaian kyllä voisi tilata taas. Vauvan kanssa on helpointa joogata kotona ja Yoogaiassa on se hyvä puoli, että ohjaaja tulee netin kautta kotiisi. Ihan ässä vaihtoehto kaikille äitiyslomalaisille. Eilisen Hot joogan jälkeen lähti testaukseen myös pari heraproteiinijäätelöä: WheyHey vanilja ja suklaa. Oli ihan yllättävän hyviä! Hauska vaihtoehto palautusjuomalle ja terveellisempi vaihtoehto jäätelölle. 2015-01-07-4213 Näistä mikään ei ollut maksettu mainos, kuten ei yleensäkään tässä blogissa. Nekään mainokset mitä WordPress pyörittää tuossa alhaalla ei tuota  mulle mitään vaan mun pitäisi maksaa jotta pääsisin niistä eroon. Joten käyttäkää Adblockia jos häiritsee. Itseäni häiritsee myös.

Ladylinellä kävin, koska siellä oli avoimien ovien päivät. Normaalisti käytän lähisalejani, koska kotini lähellä on kolme kaupungin salia ja ne on hyvin edullisia. Ladylinen valtti on kuitenkin noi hot tunnit, mistä tykkään kovasti ja yritän aina napata tarjouksia jotta pääsen välillä myös noille tunneille. Etenkin näin talvisin tykkään niistä. Kylmänkankeat lihakset vetreytyvät paremmin siellä lämpimässä huoneessa. Kommentoikaahan alle tai facebookiin, onko joogakärpänen puraissut tai kostanut ja millä tavalla.