Kuntosalit kiinni, mitäs nyt?

Rajoitukset astuivat voimaan ja kuntosalit ovat pari viikkoa kiinni. Tosin mun sali ei ole, meidän työpaikalla on sali, joka ei ole kiinni ja siellä pystyy useimmiten treenaamaan yksin. Mutta ne joilla ei ole tätä mahista, tässä pieni vinkkilista, mitä voit tehdä.

  • Ulkosalit ovat auki ja niitä on PK-seudulla ainakin paljon, mutta nyt ovat toki aika täynnä.
  • Kuntoportaita löytyy monesta paikasta, tosin nämä olleet korona-aikana niin suosittuja jo muutenkin, että ryysistä on.
  • Itseohjatut kotitreenit luonnollisesti, jos välineitä on. Jos ei ole, nyt kannattaa kysellä kuntosaliyrittäjiltä välineitä vuokralle ennen kuin alkaa ostamaan omia kaappeja täyteen kaikkea mahdollista.
  • Videopuhelusovellusten kautta järjestettävät ryhmäliikuntatunnit. Näitä ollut koko korona-ajan useiden eri tanssikoulujen, kuntokeskusten, joogakoulujen ym. järjestäminä.
  • Aerobiset onnistuvat nyt kelien ja kauden puolesta juosten tai pyöräillen. Toki ne jotka panostaneet talvijuoksuun ja/tai -pyöräilyyn tarvittaviin varusteisiin, ovat tehneet näitä ympäri vuoden.

Välineitä hankkiessa kannattaa huomioida, sopiiko esim. kerrostaloasunto raskaiden painojen kolisteluun vai voisiko sen treenin viedä esim. kotipihaan.

Vaikka itse pääsen työpaikan salille, olen koko korona-ajan tehnyt myös porrastreeniä ja kotitreenejä. Tanssitunteja ja joogaa etäsovellusten kautta. Malminkartanon ja Paloheinän portaita tullut ravattua satoja kertoja, vaikka välillä portaiden ryysiksessä epäilytti niiden koronalinko-efekti. Keinot on keksitty ja kunto sekä lihasmassa kasvanut.

Koko korona-aika on ainakin itselleni mahdollistanut aiempaa kovemman treenaamisen. Jokaisesta työpäivästä kun jäi etätyön ansiosta pois se turha ruuhkassa istuminen aamulla ja iltapäivällä. Kummasti vapautui aikaa treenaamiselle.

Toki työmatkat voisivat taittua ympärivuotisesti vaikka pyörälläkin jos panostaisi nastarenkaisiin ym. varusteisiin ja kävisi työpaikalla suihkussa ym. Meillä on tähän kaikkeen mahikset ja fasiliteetit kyllä. Mutta itse suosin salia aerobisten yli, koska hypertrofiset rules ja aerobiset tappaa mun glutesien gainsit ym. kyl sä tiiät bruh. (Tiedän, vikan lauseen vitsikkyys aukeaa vain niille, jotka seuraa tämmösiä juttuja, ignooraa ellei aukea.)

Alla kuvia Paloheinän portaista. Hyvällä säällä on porukkaa, huonolla ei. Nastakengillä pääsi kaatumatta ylös liukkaallakin.

.

.

.

.

.

.

Blogin yhteydessä olevat mainokset eivät ole blogin sinne laittamia tai hyväksymiä, eikä blogi saa niistä rahaa. En myöskään pysty ottamaan niitä pois tai estämään ilman lisäkuluja. Koska blogi ei ole millään tasolla kaupallinen, joudutte vain kestämään.

Ikuisesti aloittelija?

Koska en ole kisakireässä fitness-kunnossa ollut koskaan ja hoikkakin joskus vuosikausia sitten, tehdään ulkoisesta olemuksestani helposti johtopäätöksiä, että en ole harrastanut koskaan mitään liikuntaa ja lähinnä maannut elämäni vain sohvalla. 

Se huomaa esim. tilanteissa kun kerron olevani menossa salille, mua huonommin tunteva ihminen kommentoi heti: ”Ai säkin oot alkanut harrastamaan liikuntaa, hieno homma.” Noh, olen käynyt salilla säännöllisesti toistakymmentä vuotta mutta ei sitä vissiin sitten lasketa liikunnaksi, kun olemus ei ole muuttunut vastaamaan stereotyyppistä fitness-kroppaa. 

Tai kun postaan someen tanssitunnista, kommentti on ”Ai sulla on kuntoprojekti menossa.” Noh, enhän mä olekaan tanssinut kuin 36 vuotta mutta jos en ole huudellut siitä somessa tai joka käänteessä, sitä ei ilmeisesti ole tapahtunut. Tiedättehän sen vitsin: Mistä tunnistat triahtlonistin / maratoonarin / crossfittaajan / etc.? Hän kyllä kertoo sinulle. Eli jos et jatkuvasti kuuluta kaikille liikuntaharrastuksistasi, ota selfieitä liikuntapaikoilla ym. sitä ei ole tapahtunut. Pics or didn’t happen.

Mä en juuri koskaan ota kuvia itsestäni liikuntapaikoilla, joten ainoat kuvat missä teen jotain liikunnallista, on erinäisistä lehtiartikkeleista joissa on kirjoitettu siitä, että harrastan liikuntaa ilman laihtumistavoitetta tai oikeastaan ilman mitään muutakaan tavoitetta.

Onhan se nyt aikamoinen shokkiuutinen, että joku ei-hoikka ihminen ei ole asettanut laihtumista tärkeimmäksi elämäntehtäväkseen. Ja mitä se sellainen liikunta edes on jos ei saman tien laihduta kymmeniä kiloja tai tähdätä joihinkin kisoihin? Varmaan käy vaan istuskelemassa niissä laitteissa. News flash: liikuntaa voi harrastaa ihan vaan huvin vuoksi.

Silti vain tavoitteellisuutta arvostetaan. Mulla on ollut elämässäni paljon tavoitteita ja olen saavuttanut paljon. Olen perusluonteeltani suorittajatyyppi. Se, että tarkoituksella en aseta tavoitteita liikkumiselleni, on osoitus ennen kaikkea itselleni siitä, että elämän ei ole pakko olla pelkkiä tavoitteita ja saavutuksia. On ihan tervettä tehdä asioita myös intuitiivisesti: ilman jatkuvaa suunnittelua, laskemista ja tavoitteiden asettamista.

Kuva HS

 

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

Blogin yhteydessä olevat mainokset eivät ole blogin sinne laittamia tai hyväksymiä, eikä blogi saa niistä rahaa. En myöskään pysty ottamaan niitä pois tai estämään ilman lisäkuluja.

 

Nahkakahvakuulat ja paluu lomalta treeneihin

Lomat on lomailtu ja paluu arkeen sekä treeneihin on taas ajankohtaista. Oma lomani jäi taas kerran aika vähäiseksi ja säännöllisten liikuntaharrastusten ollessa kesätauolla, jäi liikkuminenkin aika olemattomaksi. Ipanoiden kanssa tuli lähinnä pulikoitua. Mutta en ota siitä paineita. Mitään raskasta en olisi muutenkaan edes saanut tehdä, kun kesän alussa oli tulehtuneen sappirakon poistoleikkaus. Ja 2kk liikuntakielto sen perään.

Treenitauon huomaa enimmäkseen selkä-lantio-hartiaseudun kipeytenä ja mistään muusta en treenaamisessa ole edes kiinnostunut, kuin toimintakyvystä. Vaikka vatsalihasteni erkauma ei tule enää ilman leikkausta palautumaan, on treenillä silti paljon tehtävissä kivunhallinnan ja toimintakyvyn suhteen.

Mun liikkumiseni kulmakivet ovat viikottainen voimatreeni, viikottain vaihteleva aerobinen, joka voi olla joskus tanssia, joskus pyöräilyä tai mikä tahansa ryhmäliikuntatunti mutta isoin kulmakivi on arkiaktiivisuus, jota tulee 2 ja 3 vuotiaiden kanssa väkisinkin.

Mun arkiaktiivisuus sisältää lähinnä nahkakahvakuulien 14kg & 16kg nostelua turvaistuimeen ja takas, sänkyyn ja takas, ostoskärryyn ja takas, syöttötuoliin ja takas plus ”äiti kanna mut en jaksa kävellä”… oletteko koskaan laskeneet, kuinka monta nostoa mahtuu vuorokauteen? Mulla tulee kymmeniä.

Pojathan toki osaa itsekin kiivetä sinne tuoliinsa tai turvaistuimeen mutta enimmäkseen se on kyllä sitä, että uhmaikäinen lapsi, joka kieltäytyy tekemästä mitään pyydettyä, vetää makaroniksi lattialle kiukuttelemaan, on pakko nostaa. Jos omat lapsesi ovat helpompia, voit pitää sen omana tietonasi.

Lapsissa on kyllä erojakin tuon suhteen, muistelen, että esikoista en olisi niin paljon joutunut nostelemaan mutta voi toki olla, että aika kultaa muistot.

Mutta jos päivässä nostaa 14+16kg kuorman n. 10 kertaa, se tekee viikossa jo 70 toistoa eli raskaan ja  tehokkaan salitreenin tai kahvakuulatunnin verran. Sitten kun tämä hyötyliikunta jää parin vuoden päästä pois (5-6 vuotiaita ei tarvitse enää nostella), on melkein otettava sen tilalle yksi viikottainen treenikerta.

Sitten jää vielä se yksi kulmakivi, eli venyttely ja kehonhuolto. Pakko myöntää, että mulla jää helposti viikossa siihen 10min pikavenyttelyyn, jonka teen voimatreenin jälkeen. Aivan liian vähän, tätä pitää petrata.

Mitkä ovat sinun liikkumisesi kulmakivet? Mitä tarvitsee lisätä, mitä on riittävästi ja tuleeko hyötyliikuntaa myös mukaan?

 

 

 

Ilmoitus: blogissa olevat mainokset eivät ole bloigin sinne laittamia tai hyväksymiä. Valitettavasti en saa niitä pois kuin maksamalla ja sitä en tee, koska tämä blogi ei ole kaupallinen, enkä saa tämän kirjoittamisesta tuloja.

.

.

.

.

.

.

.

.

..

.

.

.

 

Fustraa ja ysäri-tanssia

Kävin testaamassa Fustraa lähisalillani. Fustra tulee sanoista fusion functional training. Se on yksilöohjattua liikuntaa, jossa on vaikutteita pilateksesta ja monesta muusta funktionaalisen treenaamisen muodoista. Hyvin paljon kävimme läpi myös sellaisia liikkeitä, joita olen tehnyt aiemmin fysioterapiassa.

Fustra-treeni koostuu kolmesta osiosta, alun liikkuvuusosio, sitten tulee voimaosio ja lopuksi core-osio. Ennen treeniä lämmiteltiin crosstrainerilla ja ennen sitä tehtiin kartoitus, mitä treeniltä haen ja kerroin myös vatsalihasten erkaumasta ja lantion virheasennosta.

Koska Fustra on yksilöohjattua, siinä ohjaaja katsoo koko ajan vartalosi linjauksia ja niiden kanssa ollaan todella tarkkoja. Linjausten apuvälineinä käytetään joogasta ja pilateksestakin tuttuja palikoita. Liikkeet ovat helppoja mutta tehokkaita varsinkin kun ohjaaja katsoo koko ajan vieressä, että teet ne oikein, etkä fuskaa.

Omalla kohdalla moni liike oli sellainen, mitä olen tehnyt jo vuosia ja usein myös fysioterapeutin ohjaamana. Fustraa oli hyvä käydä kokeilemassa, jotta osaan taas kiinnittää huomiota kropan linjauksiin, kun teen noita liikkeitä itsenäisesti. En silti koe, että tarvitsisin viikottaista Fustra-ohjausta vaan teen mieluummin itse ja käyn ehkä välillä vain ”tarkastuttamassa” ohjaajalla linjaukset.

Fustra treenistä seuraavana päivänä oltiin tanssimassa Ääniwallissa ja siinä tulikin samalla monen tunnin hikijumpat. Yölläkin kuumuus oli niin kova, että vaatteista sai vääntää hikeä. Bileiden musa oli 90-luvulta, joten tyylikin oli sen mukainen. Puoliponnari ja kaikki. Ei sentään hiusdonitsilla.

Ilmoitus: blogissa olevat mainokset eivät ole bloigin sinne laittamia tai hyväksymiä. Valitettavasti en saa niitä pois kuin maksamalla ja sitä en tee, koska tämä blogi ei ole kaupallinen, enkä saa tämän kirjoittamisesta tuloja.

.

.

..

.

..

.

.

.

..

.

.

.,,

,

,

,

,,

,

 

Raskaana salilla, uhka vai mahdollisuus?

Kuva

Raskaana salilla, uhka vai mahdollisuus?

Huonovointisessa alkuraskaudessa ajattelin, että tässä tulee nyt helposti vuoden tauko, ettei salille kykene ollenkaan. Olo alkoi kuitenkin kohentua kuudennella kuulla ja ollaan pystytty tekemään jopa yli 20km pyörälenkkejäkin. Nyt uskaltauduin vihdoin kokeilemaan, miten salilla sujuu näin pitkän tauon jälkeen.

Ja ihan yllättävän hyvin meni. Yläkropan voimat olivat melkein ennallaan. Tein ojentajat, hauikset ja olat. Prässissä ja soutaessa maha oli pahasti tiellä, samoin vatsalihaslaitteessa. Mutta sain silti tehtyä prässissäkin lämmittelysarjojen jälkeen 3×8 sarjat 100kg painolla. On tuo toki kaukana maksimeista, joka taisi olla jossain vaiheessa 160-180kg välillä mutta tässä tilassa ei viitsi aiheuttaa itselleen ylimääräisiä supistuksia tai muita komplikaatioita.

Kyykkyä, penkkiä ja maastavetoa en lähtenyt vielä kokeilemaan. Penkki olisi varmaan onnistunutkin mutta penkkauspaikalla oli ruuhkaa. Kyykyn ja maven kanssa olisi ollut mahan kanssa säätämistä. Jalat saa laittaa aika leveälle ja tehdä sumona nuo, jotta onnistuisi.

Mutta kaikenkaikkiaan ihan hyvä homma, että vaihteeksi on sellainen olo, että pystyy liikkumaan. Täytyy ottaa ilo irti näistä kerroista nyt vielä kun voi. Pari viimeistä kuukautta kun voivat olla jokseenkin tukalampia ja synnytyksen jälkeen pelkkä kävely ja istuminenkin on jonkin aikaa haastavaa.

Kuvan treenivaatteet ovat David Plussaa koko 44-46 joka toimii pallomahankin kanssa yllättävän hyvin. Mutta raskausajan treenivaatteista voisin tehdä ihan kokonaan oman postauksenkin tässä vielä.

Mutta kommentteja alle ja tänne https://www.facebook.com/Heftytraining?ref_type=bookmark Mitä mieltä olet, onko viimeisillään raskaana treenaaminen hyvä vai huono idea? Tästä aiheesta on kovasti väännetty ja rankkaa treenaamista raskaana kritisoitu kovinkin sanakääntein. Itse olen sitä mieltä, että kehoa kuunnellen ja maltilla.

Hauskaa Juhannusta! Otetaan rennosti ja nautitaan, vaikka sää ei olekaan ihan optimaalisin.

Crossfit vai Crosstraining

Kuva

Crossfit vai Crosstraining

Kuva: Anne Teräväinen

Olin http://nyreenataan.blogspot.fi/ Annen ja Elinan järjestämällä Crosstraining -tunnilla Esportilla. Crosstraining on hyvin samansisältöinen treeni kuin mikä tunnetaan paremmin Crossfitinä. Mieheni treenasi joskus vuonna 2010 Crossfitiä ja niistä ajoista lähtien laji on ollut tuttu. Nyt pääsin itse vasta testaamaan tätä sukulaislajia.

Crossfit on siis lisensoitu laji ja sillä nimellä ei saa markkinoida liikuntapalvelua jos ei ole lisenssiä. Sen takia on nyt tullut näitä kaikkia vähän saman nimisiä, samaa hommaa ne periaatteessa on. Tosin Crosstraining voi tarkoittaa mitä tahansa muutakin kuntopiiriharjoittelua ja tuolla nimellä on ollut ihan erisisältöisiäkin treenejä kuin tämä. Esportilla Crosstrainingin sisältö on kuitenkin hyvin sama kuin Crossfitin.

Harjoittelimme etukyykkyä, pystypunnerrusta ja sumomaastavetoa ja voi pojat, että oli tekniikassa korjaamista. Tuossa Annen ottamassa kuvassa teen pystypunnerrusta ja tuo on otettu sen jälkeen, kun ohjaaja korjasi asentoa, ensin otin kuvaan aivan liian leveän asennon. Teimme myös boxille nousuja, burpeeseja ja alkulämppärinä rapukävelyjä sun muuta.

Kyykkyjä tulee selkeästi tehtyä paino liian edessä. Annella oli tuostakin kuvallista todistusaineistoa mutta en viitsi tänne nyt laittaa väärää tekniikkaa esille. Väärän asennon myös huomasi siitä, että etureidet kipeytyivät. Jos asento olisi ollut oikeaoppisesti kantapäillä, olisi voima tullut enemmän pakaroista. Mutta oppia ikä kaikki. Noita vaan täytyisi toistaa hitaasti ja ajatuksella, jotta oikea tekniikka jäisi selkärankaan.

Treeniä myös hieman haittasi yli kuukauden jatkunut kestoflunssa. Sain siis Istanbulin paluumatkalla hirveän flunssan jonka seurauksena ääni meni kokonaan ja yskä on jatkunut siitä asti. Lääkäri puhui Mykoplasman mahdollisuudesta, mikä olisi sangen v-mäistä, koska tuo bakteerin ja viruksen välimuoto voi aiheuttaa suorituskyvyn alenemista jopa vuodeksi. Treenien kannalta todella pirullinen juttu.

Mutta taudista huolimatta kiinnosti mennä testaamaan lajia ja ihan ok sitä jaksoi vaikka olisi ehkä ollut järkevää himmailla vähän enemmän tämän taudin takia. Toisaalta oli ikävä rankempaa treeniä, kun tässä on jo toista kuukautta treenattu Hot Joogan, syvävenyttelyjen ja kävelylenkkien muodossa mutta puolikuntoisena ei kauheasti ole järkeä tuon rankemminkaan treenata. Joten mun esimerkkiä ei kannata tässä seurata ja mennä puolikuntoisena rehkimään, se ei ole kauhean hyvä idea. Muuten kyllä suosittelen lämpimästi Crosstrainingiä, jos tykkää rankasta treenistä.

Kuntostartti lauantaina ja Huomenta Suomi maanantaina!

Olen lauantaina klo. 11-15 tavattavissa Davidin standilla Mäkelänrinteen uimahallissa Kuntostartti tapahtumassa. http://www.urheiluhallit.fi/uutisarkisto/kuntostartti-2.html

Tule nykimään hihasta ja juttelemaan jos olet osallistumassa tapahtumaan. Davidilla on myynnissä siellä tuotteita erittäin edullisilla hinnoilla. Käyn ehkä itsekin jonkun jumpan testaamassa mutta muuten päivystän standilla.

Maanantaina olen aamulla Huomenta Suomen suorassa lähetyksessä höpöttämässä tähän blogiin liittyviä asioita. Jos siis olet hereillä klo. 6.50, avaa MTV3 ja katso mitä sokellan aamupöpperöisenä. En varmaan mitään kovin tolkullista, koska siellä pitää olla meikissä jo 6.15. ja en ole aamuihmisiä.

Kotona treenaaminen: katso video!

Kotitreeni on pelastus jos ei jostain syystä pääse salille tai ryhmäliikuntaan. Venyttelyä tulee tehtyä kotona TV:n ääressä säännöllisen epäsäännöllisesti. Mutta jos meinaa yhtään tehokkaampaa treeniä tehdä kotona, siinä käy helposti näin:

http://www.youtube.com/watch?v=bafkFhkMTbM&list=UU9gFih9rw0zNCK3ZtoKQQyA&index=1

”I’ll do some dips… to the floor.” Tyypillistä.

Mikä siinä onkin, että on muka aivan mahdotonta keskittyä tekemään kunnon tehokas treeni läpi kotona. Muutaman kerran olen siinä onnistunut. En tiedä mikä lääkitys oli kohdillaan kun sellaiseen urotekoon kykenin.

Jos keskittymiskyky riittää ja todella saan jotain tehokasta aikaiseksi, teen kotitreenissä etunojia, vatsoja, lankkua, ojentajadippejä sohvan reunalta, kyykkyjä sekä kahvakuulalla heilautuksia ja käsiliikkeitä kuten pystysoutua, vauhtipunnerrusta tai ojentajia. Tai osan noista.

Mutta todellisuudessa kotitreenin kanssa meinaa aika usein käydä kuten tuossa videossa.

Ai niin, HAUSKAA VAPPUA!