Tällä ruokavaliolla pysyt sairaalloisessa lihavuudessa, katso kuvat!

TW otsikko on tarkoituksella provosoiva. Murran perinteisillä kalorilaskelmilla ja esimerkkiannoksilla myytin, jonka mukaan ihmisen tarvitsisi ahtaa sisäänsä jatkuvasti valtavia määriä roskaruokaa päästäkseen sairaalloiseen lihavuuteen ja pysyäkseen siellä.

Valitettava totuus on, että sairaalloiseen lihavuuteen on todella helppo päästä ihan tavallisella kotiruualla, syömättä herkun herkkua ikinä.

Aloitetaan laskelmilla: esimerkkihenkilömme on 165cm pitkä 40 vuotias toimistotyöläinen, joka harrastaa viikossa tunnin Hatha-joogaa ja lenkkeilee reippaasti kävellen yhteensä viikossa 3 tuntia. Eli liikkuu suositusten mukaisen määrän.

Hän olisi normaalipainossa (BMI alle 25) 68kg ja hän kuluttaisi päivässä 2025 kcal mainituilla liikuntamäärillä. (lähde https://www.laskurini.fi/terveys/kalorilaskuri/energiantarvelaskuri, laskurin lukemat perustuvat tilastollisiin keskiarvoihin)

Sairaalloisessa lihavuudessa (BMI yli 40) henkilö olisi 110 kiloisena ja siinä painossa, samoilla liikuntamäärillä, hänen kulutuksensa olisi 2655 kcal vuorokaudessa.

Millainen määrä ruokaa on 2655 kcal / vrk? Alla on esimerkkiannokset kaikista päivän ruuista, joista tulee yhteensä tuo kalorimäärä. Tässä on aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. (Lähde: FINELI / THL https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet)

MITEN JÄRKYTTÄVÄÄ MÄSSÄILYÄ! LOL. No ei ole. Ihan tavallista, tasapainoista kotiruokaa. Tämä ei sisällä yhtä ainuttakaan herkuksi miellettyä asiaa, joka sisältäisi esim. lisättyä sokeria. Kasviksia, hedelmiä ja kuitua on reilusti yli suositusten. Makrojakauma kohtuullinen: Proteiinia 17%, hiilareita 40%, rasvaa 39%

Mutta fakta on, että esimerkkihenkilömme, tavallinen toimistotyötä tekevä nainen päätyy tällä ruokavaliolla sairaalloiseen lihavuuteen mainitulla kulutuksella ja pysyy siellä. Ihan tavallista kotiruokaa syömällä, ilman herkun herkkua, suositusten mukaisella määrällä liikuntaa.

Tietenkään kukaan ei syö täsmälleen samoja asioita joka päivä, joten oheinen kuva on keskiarvo esimerkkihenkilömme ruokavaliosta.

Vertailun vuoksi, tässä kuva ruokavaliosta, jolla hän pysyisi normaalipainossa eli BMI alle 25. Makrot, kuidut, suositusten mukaiset kasvikset ja hedelmät samat, muutama juttu poistettu jotta päästy 2025 kaloriin.

MIKÄ SHOKEERAAVA ERO AIEMPAAN! LOL. Ei ole. Äkkivilkaisulla eroa tuskin huomaa, tarkemmin katsoessa kyllä. Alemmalla ruokavaliolla esimerkkihenkilömme myös laihtuisi samoilla liikuntamäärillä 110 kilosta 68 kiloon.

Tällä ruokavaliolla laskennallisesti ja kaloriteorian mukaan hän laihtuisi suositusten mukaisen 2kg kuussa, jolloin hänellä menisi vähän vajaa pari vuotta urakkaan vähintään. Ehkä pidempäänkin jos mukaan tulee säästöliekki, tiedostamattomien NEATien lasku yms.

Sairaalloiseen lihavuuteen päätyäksesi sinun tulisi maata sohvalla ja mässäillä energiatiheitä herkkuja aamusta iltaan MYTH BUSTED. Ei todellakaan tarvitse. Sairaalloiseen lihavuuteen on uskomattoman helppo useimpien päästä.

.

.

.

.

.

.

.

.

Blogin yhteydessä olevat mainokset eivät ole blogin sinne laittamia tai hyväksymiä, eikä blogi saa niistä rahaa. En myöskään pysty ottamaan niitä pois tai estämään ilman lisäkuluja. Koska blogi ei ole millään tasolla kaupallinen, joudutte vain kestämään.

Terveellisilläkään elintavoilla ei aina laihdu

Trigger warning heti alkuun. Tämän postauksen tarkoitus on murtaa myytti, jonka mukaan lihavuus johtuu aina epäterveellisistä elintavoista. Myytin murtaminen vaatii mm. kalorien laskentaa ym. triggeröivää, eli lopeta lukeminen tähän, jos tiedät, että kalorit ovat sinulle vaikea aihe.

Määritellään ihan aluksi otsikon termi laihtuminen. Termin merkitys tässä kirjoituksessa on IWL eli Intentional weight loss eli tarkoituksellinen painonpudotus. Ja koska nykyterveydenhuollossa painonpudotukseksi lasketaan vain BMI:n aleneminen, ei kehonkoostumuksen paraneminen ilman painonpudotusta, käsittelemme nyt asiaa siis puhtaan painonpudotuksen ja kaloriteorian kautta, ottamatta huomioon kehonkoostumusta.

BMI:n käyttämisen mielekkyys on myös hyvin kyseenalaista monestakin syystä, mutta siitä enemmän toisessa postauksessa. Tässä keskityn kalorilaskelmilla todistamaan, kuinka BMI voi pysyä lihavuudeksi määritellyissä lukemissa vaikka syöminen ja liikkuminen olisi täysin suositusten mukaista.

Tekstissä lähdetään myös siitä faktasta, että paino putoaa aina kun energiansaanti on pienempää kuin energiankulutus.

Otetaan kuvitteellinen esimerkkitapaus (osa luvuista ja yksityiskohdista on omiani, osa ei).

40+ ikäinen, istumatyötä tekevä, liikuntaa harrastava ja suositusten mukaan syövä (lautasmalli 5 ateriaa päivässä) nainen, 172cm pitkä ja painaa 93kg, BMI 31 eli lasketaan lääketieteellisesti lihavaksi (5 kiloa kevyempänä eli 88 kiloisena hän olisi kategoriassa ”lievä ylipaino”).

Hänen energiansaantinsa kirjataan ylös jokaista murua myöten. Se on suhteellisen helppoa nykyään saatavissa olevilla nettilaskureilla, ruokapakkausten energiatiedoilla ja elintarvikevaa’alla.

Sitten lasketaan kulutus. Tässä törmätään heti ensimmäiseen ongelmaan. Netin energiantarvelaskurit ovat tilastoihin perustuvia arvioita kulutuksesta. Ne eivät pysty huomioimaan arviossa kehonkoostumusta tai vaikkapa NEATia (Non-exercise activity thermogenesis) eli tiedostamaton liikkuminen, joka sisältää mm. sen kuinka paljon pyörit unissasi tai vispaat jalkaasi palaverissa jne. Linkissä lisää asiasta https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12468415/

Joten valitaan kuvitteellisen henkilön energiankulutus valikosta. https://www.laskurini.fi/terveys/kalorilaskuri

Hänen vuorokausikulutuksensa olisi 1624kcal vuodelevossa,

Vaihtoehto ”kevyt työ, ei lainkaan vapaa-ajan aktiivisuutta” antaa 2111kcal ja ”kevyt työ, jonkin verran vapaa-ajan aktiivisuutta, antaa 2436kcal. Seuraava vaihtoehto vaatisikin sitten jo päivittäistä tunnin juoksulenkkiä kevyen työ lisäksi ja siinä kulutus olisi 3085kcal.

Valitaan siis tuo 2436kcal. Lasketaan vielä tarkemmin, kuinka paljon tämän henkilön vapaa-ajan aktiivisuus tarkalleen kuluttaisi.

Sovitaan, että hän liikkuu vähän enemmän kuin suositusten mukaan eli hän kävelee viikossa kohtalaisella vauhdilla 3h yht. 783kcal ja käy viikossa yht. 2h salilla harjoittelemalla kohtalaisella rasituksella 746kcal, kaikki liikunta viikossa yht. 1529 liikunnalla kulutettua kaloria, joka päivää kohden on 218kcal.

Näin laskettuna tuo 2436kcal vaatisi hieman enemmän liikuntaa, eli realistisempi kulutus hänelle olisi 2111kcal + liikunnan 218kcal = yht. 2329kcal vrk.

Ja sitten laitetaan esimerkkihenkilö syömään kulutuksensa mukaan. Tässä on kaikki, mitä hän normaalisti päivän aikana syö. Lautasmallin mukaisesti, yli 500g kasviksia, kuituja, vähärasvaista proteiinia, hyviä rasvoja ym. suositusten mukaisella rytmillä 5 ateriaa vuorokaudessa, eli aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Ravinnon pienet mahdolliset puutteet esim. kalsiumissa tai muissa hivenaineissa tai vitamiineissa hän nappaa tabletista.

Nyt huomataan, että hupsis kaloreitahan onkin hieman yli kulutuksen. Kun kaloreita on hieman yli kulutuksen tämä lihavaksi luokiteltava, liikuntaa säännöllisesti harrastava ja säntillisen terveellisesti ja suositusten mukaisesti syövä ei laihdu, koska energiavajetta ei synny.

Kannattaa huomioida, että tämä ruokavalio ei sisällä mitään energiatiheitä, herkuiksi luokiteltavia ainesosia. Lisätyn sokerin määrä on näin ollen myös alhainen ja täysin suositusten mukainen. Ruokaa on esimerkissä kuitenkin runsaasti niin, että harvalle pääsee tällä määrällä nälkää syntymään.

Voidaan siis todeta, että tässä on lihava ihminen, joka elää täysin terveyssuositusten mukaan muttei laihdu vaan pysyy BMI 31:ssä. Mutta elintapojensa ansiosta todennäköisesti voi varsin hyvin ja on hyvin terve.

Nyt joku voisi todeta, että tuostahan saisi helposti kalorivajeen jättämällä pois vaikkapa pähkinät, leivän, perunan tms. Kyllä, niin voisi, mutta jos kaloreita ei lasketa vaan syödään esim. nälkä ja kylläisyyssignaalien mukaan, keho on taipuvainen pitämään energiansaannin täsmälleen samassa, missä kulutus on. Etenkin jos paino on set rangessa. Normaalipainoa korkeampaan set rangeen päätyy usein entiset jojottajat ja/tai syömishäiriöistä kärsineet.

Jatketaan toisessa kirjoituksessa enemmän set rangesta ja vaikkapa metabolisesta adaptaatiosta, jotka auttavat laajemmin ymmärtämään sitä, miten mahdotonta yksilön on saada selville oikeaa kulutustaan ilman mittavia testejä laboratorio-olosuhteissa. Ja kun kulutusta ei tiedetä, ainoa keino laskea energiansaantia on IWL eli tarkoituksellinen painonpudotus, jonka voi toteuttaa monilla eri tavoilla esim. kaloreita laskemalla, pätkäpaastoamalla tai rajoittamalla tiettyjä ruoka-aineryhmiä esim. vähähiilihydraattisen ruokavalion muodossa.

Tietyissä tapauksissa intuitiivisella syömisellä on paino saattanut myös hiljalleen pudota mutta oman lähes 10 vuoden henkilökohtaisen kokemukseni mukaan intuitiivinen syöminen todennäköisimmin pitää ihmisen samassa painossa. Lihomisen ehkäisemiseen tai pysäyttämiseen toimii paremmin. Varsinaiseen laihduttamiseen (IWL) sitä ei ole edes nykymuodossaan (Tribole & Resch 4. painos) tarkoitettu.

IWL:n eli tarkoituksellisen painonpudotuksen ongelmista sitten toisessa postauksessa. Tällä erää todetaan, että myytti: terveellisesti elävä lihava laihtuu aina on BUSTED. Jos olet eri mieltä, näytä mulle laskelmat ja tutkimusviitteet. Tiedeuskovaisena en muuhun luota.

Vuoden päättömin dieetti -palkinto

Olen miettnyt, että Heftytraining voisi alkaa jakamaan vuosittaista vuoden päättömin dieetti palkintoa. Joka vuosi tulee joku uusi muotidieetti, johon porukka hurahtaa uskonnon lailla. Joskus oli kaalikeittodieettiä, näkkileipäkuuria ja lentoemäntädieettiä

Luulin, että olen muinaisina syömissekoilujen vuosinani kokeillut kaikki maailman hulluimmatkin dieetit mutta ilmeisesti en. Tutustuin hiljattain dieetteihin nimeltä Carnivore ja OMAD.

Carnivoressa syödään käytännössä vain eläimiä, eli ei mitään muuta kuin lihaa, kalaa, munia jne. OMAD dieetissa saa syödä mitä vaan, mutta siinä syödään vain kerran päivässä eli on ns. pätkäpaaston extreme muoto. Jos oikein hulluksi haluaa vetää, noi kaksi voi yhdistää ja syödä vain kerran päivässä vain eläimiä 😳

En tiedä voiko näitä kutsua edes dieeteiksi. Enemmänkin on kyse ohjeistetuista syömishäiriöistä.

Nuo kaksi dieettiä voisivat olla ehdolla Heftyrainingin vuoden 2020 päättömimmäksi dieetiksi. Voitais pitää vaikka äänestys ja vuoden lopussa virtuaalinen palkintojenjakogaala. Miltä kuulostais?

Jokainen yksilö saa toki syödä just kuten huvittaa. Jos sun juttusi on kerran päivässä syöminen tai pelkkien eläinten syöminen, anna palaa, en arvostele tai moralisoi sinua millään tavalla. En edes pelkkien eläinten syömisestä, koska joo, onhan se epäekologista, mutta sorrun eläinten syömiseen itsekin, joten mulla ei ole varaa moralisoida siitä asiasta ketään. Enemmän ihmettelen näiden dieettien keksijöitä ja sitä millä ihmeellä he selittävät näiden dieettien terveellisyyden.

Miten olis tämmönen ateria joka päivä mutta ei mitään muuta lisäksi? En lähde kokeilemaan.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.

.Blogin yhteydessä olevat mainokset eivät ole blogin sinne laittamia tai hyväksymiä, eikä blogi saa niistä rahaa. En myöskään pysty ottamaan niitä pois tai estämään ilman lisäkuluja.

Mitä lääkärit tekevät väärin

Terveydenhuollossa olisi todellakin parantamisen varaa monessakin suhteessa mutta etenkin ruokavalioon ja ravitsemukseen liittyvä tieto ja hoito on pahasti retuperällä.

Moni ylipainoinen kertoo, että kävi lääkärillä minkä vaivan takia tahansa, lääkäri käskee laihduttamaan, vaikka painolla ei olisi mitään tekemistä kyseisen vaivan takia. Itse en ole tätä kokenut, vaikka olen ollut 13 vuotta ylipainoinen.

Mutta lääkäri on kyllä ehdottanut laihduttamista vaivaan, johon sillä todistettavasti on apua. Omalla kohdallani vaiva oli kuitenkin myös silloin, kun olin hyvin hoikka ja toisaalta taas silloin, kun olin nykyistä pari kiloa painavampi, kyseistä vaivaa ei ollut niin pahana kuin nyt. Itselläni vaiva ei siis korreloi suoraan painon kanssa.

Mutta ruokavalion kanssa korreloi. Vaivani on krooninen refluksi. Se on synnynnäinen ja rakenteellinen, sen suhteen asialle on aika vähän tehtävissä mutta ruokavaliolla voi joko lisätä tai vähentää oireita. Minun oireeni pysyvät siedettävänä, kun syön maitotuotteita kuten jogurttia, rahkaa tai vaniljajäätelöä (suklaajäätelö tai suklaa missään muussakaan muodossa ei sovi). Iso osa kasviksista ja hedelmistä aiheuttaa tällä hetkellä pahoja oireita, kuten myös rasvainen kala, pähkinät, avokado ja omega3 kapselit. Eli suunnilleen kaikki terveellinen ruoka aiheuttaa tällä hetkellä kipua. Näissä on refluksikkojen kesken hyvin paljon yksilöllisiä eroja.

Se, että lääkäri vain ylimalkaisesti ehdottaa laihduttamista, antamatta mitään konkreettisia ohjeita siihen tai antamatta edes lähetettä ravitsemusterapeutille, jonka kanssa voisimme käydä läpi kinkkistä tilannettani ja ruokavaliotani, ei auta mitään eikä ketään. Jos asialle ei terveydenhuollossa voida tehdä mitään, miksi ottaa sitä edes puheeksi vastaanotolla?

Refluksini on synnynnäinen ja olen kärsinyt sen oireista n.20 vuotta, myös hoikkana. Olen saanut pidettyä sen kohtuullisesti aisoissa ruokavalion avulla mutta edellisten synnytysten (ja sen seurauksensa saatujen antibioottikuurien) jälkeen, sekään ei ole enää auttanut vaan oireet ovat räjähtäneet viimeisen puolen vuoden aikana käsiin.

Tunnen hyvin ruokavalion, jota vaivaani virallisissa lähteissä suositellaan, mutta nyt tilanteeni vaatisi erikoisosaamista. Lääkärikin totesi, että omahoitoni on hyvää ja mitään muuta ei ole enää tehtävissä paitsi se laihduttaminen. Kuitenkin laihduttaminen jo muutenkin rajoitetun ruokavalioni kanssa on erittäin haastavaa. Se on haastavaa silloinkin, kun mitään rajoituksia ei ole.

Valtaosa laihdutuksista epäonnistuu. 80% laihduttaneista lihoo kaiken takaisin vuodessa. Kyllä VUODESSA. Mitä tapahtuu lopuille 20%lle? Hekin ennemmin tai myöhemmin lihovat kaiken takaisin, useimmat korkojen kera. Vain pienen pieni prosentti pitää laihdutetut kilot pois hautaan asti. He ovat säännön vahvistavia poikkeuksia.

Onko millään muulla hoidolla niin huonoa hoitovastetta kuin lahduttamisella? Ja miksi näin huonoa, tehotonta tai jopa haitallista hoitoa kenellekään edes suositellaan? Etenkin kun monen ihmisen lihominen on saanut alkunsa nimenomaan toistuvasta laihduttamisesta.

Omassa ja monen muun tapauksessa ruokavaliomuutos ja liikunnan lisääminen auttaa. Ne auttavat, vaikkei laihtuisi grammaakaan. Miksei korosteta tätä? Omat elintapani ovat melko hyvät jo nyt, en juo enkä polta, eikä ruokavalioni ole aivan retuperällä. Siinä on silti parannettavaa ja hiottavaa.

Pitäisi myös päästä liikkumaan enemmän, mikä on selän takia tällä hetkellä vaikeaa. Ja kirsikkana kakun päällä: pitäisi saada nukkua. Itse en ole nukkunut kunnolla kolmeen vuoteen, johtuen osittain selästä, osittain pienistä lapsista ja hyvin isolta osalta pahentuneesta refluksista.

Yölliset kipukohtaukset saattavat kestää nykyään 4-10h ja niihin ei auta mikään lääke, niksi tai toimenpide, joita refluksikoille suositellaan (oikeasti tekisi mieleni motata jokaista, joka tulee sössöttämään itsestäänselvyyksiä sängyn päädyn nostamisesta tms. kai mä ne nyt tiedän, kun olen tätä koko ikäni sairastanut.)

Miten kukaan, joka ei ole nukkunut kolmeen vuoteen, pystyy tsemppaamaan ruokavalion ja liikunnan suhteen? Nukkuminen tulee kuntoon sitten, kun lapset ovat isompia ja kivut eivät pidä öitä hereillä. Olen siis melkoisessa noidankehässä. En nuku, koska kivut ja kivuille ei jaksa tehdä tarpeeksi, koska en nuku.

Sitkeänä sissinä en tästä toki lannistu ja elämä velvollisuuksineen hoidetaan kuten aina ennenkin. Olen niitä ihmisiä, joka seisoo vaikka tikun nokassa ja hoitaa homman kotiin niin työn, kuin perheenkin osalta, vaikka olisi pää kainalossa.

Mitä olen nyt tehnyt? Vakiojuttujen lisäksi olen alkanut pitämään ruoka- ja oirepäiväkirjaa. Olen tarkentanut oirepäiväkirjan perusteella ruokavaliota. Mutta en laihduta, mikäli sillä tarkoitetaan vaa’alla käymistä ja makroravinteiden / kalorien laskemista tai vartalon mittojen mittaamista. Siihen en ryhdy. Se on aivan turhaa ja johtaisi vain isompiin ongelmiin painon jojotteluineen.

Miksi lääkäri ei antanut konkreettisia ohjeita, vaikkapa juuri ruoka- ja oirepäiväkirjan pitämistä? Tai kysynyt, pidänkö sellaista jo. Varmaankin siksi, että lääkäri ei ole ravitsemusterapeutti, eikä yleislääkäri edes koulutuksensa puolesta tiedä ravitsemuksesta ja ruokavaliosta samalla tavalla, kuin ravitsemusterapeutti. Kun jonkun alan tai alueen osaamista ei ole, miksi lähteä edes kommentoimaan tai neuvomaan jotain ylimalkaista? Ihan sama olisi sitten vaan sanoa, että hei tsemppiä sulle, jos ei ole mitään relevanttia ja konkreettista annettavaa.

En menetä silti toivoani. Koitan pienin askelin saada terveyteni kuntoon ja olen kiitollinen niistä harvoista, edes kohtuullisesti nukutusta, kivuttomasta yöstä. Kaikki eivät silti ole niin sitkeitä, sisukkaita ja omatoimisia. Silloin voi olla vaikeaa, ellei jopa mahdotonta nähdä valoa tunnelin päässä.

IMG_5814

 

 

 

 

Miksi en laihduta

Tässä tuli Lapin reissua ja kaikkea muuta puuhaa väliin, että melkein unohtunut tämä toivepostaus. Nyt vihdoin ja viimein sain tämänkin aikaiseksi. Ihan alkuun disclaimerina se, että en missään nimessä vastusta laihduttamista ja jos terveydelliset syyt sitä vaatisivat, laihduttaisin itsekin varmasti heti. Ja toinen disclaimer, nämä ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni, eivät terveysalan ammattilaisen suosituksia. En suosittele tai tyrkytä kellekään mitään elämäntapaa mutta kun kerta kysyttiin, niin kerron omat näkemykseni. Mutta nyt niihin syihin.

1. Sille ei ole tällä hetkellä terveydellistä perustetta

Perusterveelle, liikunnalliselle ja hyväkuntoiselle ihmiselle, jolla ei ole ongelmia verenpaineen, kolesterolin, sokeriarvojen tai minkään muunkaan terveysasian kanssa, lievä ylipaino ei ole riski. Olen ollut muutama vuosi sitten lyhyen aikaa myös lihava eli merkittävästi ylipainoinen ja siitä olen laihduttanut nykyiseen painooni. Riskit sydän- ja verisuonitauteihin, 2.tyypin diabetekseen tai metaboliseen oireyhtymään pienenivät huomattavasti.

2. Liikunta ilman laihdutusta antaa jo riittävät terveyshyödyt

Lihaskuntoni ja aerobinen kuntoni ovat molemmat testatusti hyviä, jotkut osa-alueet jopa erinomaisia. Lihasmassaa on kehonkoostumusmittausten mukaan runsaasti. Terveysriskeiltä on vältytty pelkällä liikunnalla, ilman laihdutusta; liikunnalla on niin suuri vaikutus terveyteen. Tämän takia pitäisikin puhua liikkumattomuusepidemiasta lihavuusepidemian sijaan. Sairauksia aiheuttaa epäterveellisen ravinnon lisäksi nimenomaan liikkumattomuus, ei paino itsessään.

3. BMI on huono mittari ja rasvan sijainnilla on merkitystä

Painoindeksi ei ota huomioon kehonkoostumusta. On aivan eri asia olla esim. BMI 29:ssä jos lihasmassaa on paljon, kuin että sitä olisi vähemmän. Rasvan sijainnilla on myös merkitystä. Ihonalainen rasva ei ole terveydelle haitallista vaan vaarallisinta on sisäelimiin ja erityisesti maksaan kertynyt viskeraalirasva. Sisäelinten ympärille kertynyt rasva aiheuttaa metabolista oireyhtymää joka näkyy mm. verenpaineessa, kolesteroliarvoissa tai sokeriarvoissa niiden kohoamisena. Maksa-arvot ovat 2-3 kertaiset niillä joilla on rasvamaksa. Säännölliset verikokeet ja verenpaineen mittaukset kertovat terveydestä enemmän, kuin pelkkä painoindeksi.

4. Geenit, eli lihomisalttius on taannut lajinsäilymisen

Useita kertoja laihduttaneelle painon pitäminen tavoitepainossa on erittäin vaikeaa koska keho pyrkii aina palaamaan siihen korkeimpaan saavutettuun painoon ja mielellään sen yli. Tämä on ollut lajinsäilymisen kannalta välttämätöntä. Lihomisalttius on geenijäänne niiltä esi-isiltä, jotka ovat selviytyneet elossa katovuosista. Siksi me länsimaiset olemme ylipainoisia, maailma on muuttunut mutta geenimme ovat jääneet kivikaudelle.

5. Laihdutuskuurit lihottavat

Pysyvän painonhallinan kannalta on järkevämpää keskittyä siihen, että ei liho. Jos on ollut merkittävän ylipainoinen, on huomattavasti vaikeampaa pudottaa normaalipainoon ja pysyä siinä, kuin laihduttaa lievään ylipainoon ja pysyä siinä. Painon stabilisointi lievään ylipainoon on terveyden kannalta parempi, kuin yrittää rykiä se väkisin normaalipainoon ja joutua sen takia ehkä taas uuteen jojotuskierteeseen ja sitä kautta lihomiseen. Laihdutuskuuri ei ole sama asia, kuin pysyvä elämäntapamuutos tai elinikäinen painonhallinta. Kuurilla on alku ja loppu ja sen lopun jälkeen palataan yleensä vanhoihin tapoihin, jolloin lihotaan kaikki takaisin korkojen kera. Näin käy 80%:lle laihduttaneista.

6. Jojoilu ja kitudieetit heikentävät kehonkoostumusta

Joka kerta, kun ihminen laihtuu, hän menettää sekä rasva- että lihasmassaa. Lihoessa taas nimenomaan rasvamassa lisääntyy. Näin ollen jokainen laihdutuskerta, etenkin jos se ei sisällä raskasta lihastreeniä, heikentää kehonkoostumusta. Laihdutustavalla on merkitystä: liikunnalla laihduttamalla kilot lähtevät huomattavasti hitaammin, kuin syödystä energiasta tinkimällä mutta laihdutetut kilot pysyvät varmemmin poissa. Liikunta ja etenkin raskas lihaskuntotreeni on paras tapa hallita painoaan niin, että kehonkoostumus pysyy hyvänä. Tosin liikunnan pitää silloin jäädä elämään pysyvästi.

7. Painonhallintaa, ei laihdutusta

Pudotettu paino hiipii hyvin herkästi vanhoihin, korkeampiin lukemiin, jos ei harjoita pitkäjännitteistä painonhallintaa. Painonhallinnassa korjausliikettä ja tasapainoilua ruuan ja liikunnan suhteen tehdään jatkuvasti. Painonhallintaa ei ole se, että pudotetaan kiloja ja saadaan ne pian taas korkojen kera takaisin. Elämäntapamuutosten, niin ruuan kuin liikunnankin suhteen tulee olla pysyviä, muuten ne ovat pelkkää ajanhukkaa. Jos en aio pätkäpaastota tai karpata lopun elämääni, on turha aloittaa sellaista ollenkaan.

8. Kulinaristinen elämäntapa kärsii

Jos haluaa laihtua, pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa. Silloin pitää karsia jostain. Minä en ole muutamaan vuoteen lihonut, enkä laihtunut (hormonaalisista ym. syistä johtuvia nesteheilahteluja ei lasketa tähän) eli kulutan tasan sen minkä syön. Lievästi ylipainoinen ei liho, vaikka saisi hieman enemmän kaloreita kuin normaalipainoinen, suuremman kehon liikutteluun kun kuluu enemmän energiaa. Tämä antaa enemmän pelivaraa kulinaristisen elämäntavan harjoittamiselle ja sekös sopii hedonistille.

Tässäpä näitä syitä nyt sitten olikin. Kuten sanottu, tällä hetkellä en laihduta mutta jos tulisi terveydellistä syytä, laihduttaisin varmasti. Voisin myös laihduttaa sellaisesta syystä, että innostuisin jostain liikuntalajista, jossa alhaisemmasta painosta on hyötyä. Esimerkiksi maratonjuoksu voisi olla sellainen, että paino lähtisi helposti laskuun ja alhaisempi paino olisi lajin kannalta myös funktionaalista. Pelkkien ulkonäkösyiden takia en laihduta.

Tosin en myöskään arvostele heitä jotka laihduttavat ulkonäkösyistä tai niitä jotka pätkäpaastoavat tai jojolaihduttavat, kukin tavallaan. Enkä myöskään syyllistä heitä, jotka eivät terveysongelmistaan huolimatta laihduta. Uskon yksilönvapauteen. Ihminen itse päättää, millaisia riskejä ottaa oman elämänsä ja terveytensä suhteen, kunhan sillä ei vahingoita ketään muuta. Jos ei vahingoita, ei kellään ole nokan koputtamista toisten elämäntapavalintoihin.

IMG_0124

Tässä se hedonisti vaan nautiskelee eikä laihduta. Kuva: Kari Nieminen

Kommentoi alle ja tykkäile tänne: https://www.facebook.com/Heftytraining

Ruokaa!

Kuva

Ruokaa!

Ihan ensimmäiseksi pitää toivottaa hyvää isänpäivää kaikille faijoille. Sitten itse aiheeseen, eli ruokaan.

Ei ole kauheasti tullut postailtua ruokakuvia tähän blogiin koska en syö mitään erityisruokavaliota mistä irtoaisi mielenkiintoista juttua. Harrastan kyllä jossain määrin gourmet-kokkausta ja hyvissä ravintoloissa käyntiä, mutta valtaosa arkiruuasta on aika tavallista perussettiä.

Poimin tähän nyt sekalaista otantaa ruokavaliostani kuvien muodossa. Käytännössä en välttele mitään ruoka-aineita, ainoastaan roskaruuasta en ole kovin innostunut, lähinnä sen takia, että mulla on hyvin herkkä vatsa joka menee sekaisin siitä.

Karkkia ostan hyvin harvoin itse mutta en myöskään kieltäydy siitä jos sitä on tarjolla. Tumma suklaa varsinkin kelpaa. Olen enemmän suolaiseen kuin makeaan kallellani Makeista mulle maistuu parhaiten jäätelöt ja sorbetit.

Koitan vähän pitää silmällä, että saisin riittävästi proteiinia, koska treeni vaatii sitä. Rasvaa ja hiilareita tiedän saavani tarpeeksi, välillä jopa liikaakin, tosin koitan niissäkin panostaa laatuun mutta aika rennolla ja joustavalla otteella. En saa hepulia, jos tarjolla on vain valkoista leipää.

Rasvoista tulee vähiten syötyä transrasvoja, koska en juurikaan innostu ruuista jotka niitä sisältävät. Suosin hyviä rasvoja pähkinöiden, kalan ja oliiviöljyn muodossa. Omega 3:a syön kapseleina. Eläinrasvoja en silti välttele mitenkään fanaattisesti.

Eli aika joustava ja salliva mutta perusterveelliseen pyrkivä sekasyöjän ruokavalio. En oikein jaksa mitään kiihkoilua ruuan suhteen. Tutkimustuloksia on niin moneen suuntaan ja lähtöön, joten vältän kaikkia ääripääjuttuja, muotidieettejä ja muuta ruokahihhulointia. Mutta en vastusta, jos joku sellaisista haluaa innostua, jokainen tavallaan.

Tässä lauantain sisäfile-ateria. Uuniperunassa tonnikala-wasabi -täyte ja sisäfileen kanssa rommikastike jossa kermaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, sipulia, valkosipulia, hunajaa, suolaa, pippuria ja tietty sitä rommia.

2012-11-09-0241

Tässä kuvia keittöstä ja ruokailuhuoneesta, liitutauluun on jäänyt siipan tekemä poikien illan menu. Vuohenjuusto-punajuuripizza oli superhyvää ja kesäkurpitsakeitto myös.

2013-10-15-0143 2013-10-15-0083 2013-10-15-0147

2012-11-03-0206  Siipan kebab-annos jossain random katuravintolassa Istanbulissa Aasian puolella ja mun kala-annos samassa paikassa.2012-11-03-0205

Ruuan kanssa maistuu aina viini. Tässä sitä lipitellään Istanbulissa hauskasta jalattomasta viinilasista.

IMG_0101

Lisää kuvia kaivelen tänne https://www.facebook.com/Heftytraining kunhan kerkiän.

Kesän tehokkain dieetti

Tänäkin kesänä moni tuleva morsian yrittää karistaa kiloja erilaisilla menetelmillä jotta näyttäisi mahdollisimman hyvältä hääpuvussaan. Itse menin viime kesänä naimisiin ja pohdin myös kovasti, että pitääkö tässä laihduttaa nyt johonkin hääkuntoon ja mahtuuko sitä mihinkään mekkoihin terassiturvotuksen jälkeen.

Tämä oli sinänsä absurdi ajatus, koska tein pukuni itse ja luonnollisesti olisin voinut tehdä sen myös kokoon joukkueteltta deluxe, mikäli terassiturvotus olisi lähtenyt lapasesta. Älkää kysykö mikä niissä terasseissa on niin turvottavaa. Ehkä ne muovituolit?

Jossain mielenhäiriössä aloitin kuitenkin erään netistä bongaamani dieetin. Parin päivän päästä tajusin, että siinähän ei saa juoda lainkaan alkoholia. Sellainen nyt oli aivan käsittämätöntä, joten etsin netistä uuden dieetin. Sen nimi oli muistaakseni valkoviinidieetti. En muista ihan tarkkaan mitä kaikkea siinä sai syödä, se oli varmaankin aika vapaata, mutta valkoviiniä siinä piti juoda joka päivä melko reilusti.

Jos valkoviiniä ei sattunut olemaan käsillä, kävi myös punaviini, roséviini, Gin Tonic tai hätätapauksessa melkein mikä tahansa mikä sisälsi alkoholia, ei kuitenkaan suuvesi tai käsidesi.

Tätä dieettiä onnistuin sitten melko tunnollisesti noudattamaan ja saavutin upean hääkunnon! En muista putosiko paino yhtään mutta kunnossa olin ja naimisiin menin joten epäilemättä hääkunto oli kova. Toistan: KO-VA. Katso kuvista jos et usko.

Tätä dieettiä kannattaa jakaa tuleville morsiamille ja ylipäätään kaikille dieeteistä ja terveellisistä elintavoista kiinnostuneille. Takaan, että toimii, tehokkaampaa et löydä.

Kippis! Kuvassa toteutetaan kyseistä valkoviinidieettiä menestyksekkäästi.

Image

Tässä lopputulos dieetin jälkeen. Siippa piti rajata pois kuvista kun tiedän, ettei hän halua lärviään mihinkään joutaviin blogeihin. No nyt jäi vähän korvaa ja ohimoa tuohon mutta ehkei se haittaa.

Image

Image

Image