Kaamosmasennuksen torjuntaa

Nyt on venähtänyt pitkäksi taas tämä kirjoitustauko. Mitä meille kuuluu nyt? Vauva ainakin sai nimen ja vaunulenkkiä tuli testattua lumessa. Sitten lumet sulivatkin ja vaunuja on rontattu lätäköissä, loskassa ja sohjossa.

No ei se ole niin kamalaa miltä se kuulostaa. Vaikka loppuvuosi on Helsingissä synkkä ja pimeä, olen yrittänyt lenkeillä silti fiilistellä kauniita auringonlaskuja ja hämärän tulon tunnelmallisuutta.

2014-11-21-3757 2014-11-21-3755 2014-11-21-3750

2014-12-17-3991 2014-12-17-3989 2014-12-17-3978 2014-12-17-3965 2014-12-16-3959 2014-12-16-3947

Kuvissa ollaan seikkailtu Hietsun, Laajasalon ja Pakilan maisemissa.2014-12-03-38262014-12-17-39882014-12-17-39842014-12-17-39702014-12-17-3962

2014-12-03-3836

Ja lenkkien jälkeen maistuu vaikkapa luomulampaasta ja luomupunajuurista tehty borssi.2014-11-17-3745

Ovatko lenkit auttaneet kaamosväsymykseen? Vaikea sanoa, koska yöunet ovat muutenkin silppua vauvan takia. Kirkasvalolamppu jeesaa pimeimpinä päivinä mutta ei se oikeaa auringonvaloa toki voita.

Me vaunulenkkeillään yleensä kolmen kieppeillä iltapäivällä, joka on tähän aikaan vuodesta se hetki, kun aurinko laskee Helsingissä. Jotta synkkä vuodenaika ei tympäisisi niin pahasti, yritän näillä kuvilla todistaa itselleni, että kaunista on ilman luntakin. Kai se vähän auttaa.

Miten sinä taistelet kaamosväsymystä vastaan? Kerro alle kommentteihin tai Heftyn fb-sivuille.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s