Hei, me lennetään!

No okei, minä en lentänyt vaan mun mies. Ostin viime toukokuussa miehelle tuollaisen tuulitunnelilennon synttärilahjaksi. Lentopaikka sijaitsee Pyhtään Sirius-keskuksessa, noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Pari viikkoa sitten tuli tuo lahjakortti vihdoin käytettyä. Lennon jälkeen tarjosin Siriuksen ravintolassa miehille Black Angus burgerit ja jäätelöä.

Vähän ehkä huvittaisi itsekin kokeilla tuota lentoa. On kyllä snadisti tyyristä kun muutaman minuutin lennot maksaa melkein 100e mutta tätä suosittelen lahjaksi sellaiselle jolla on jo kaikkea. Polttariohjelmana varmaan myös toimiva.2014-11-08-3660   2014-11-08-3670  2014-11-08-3672  2014-11-08-3685

Mainokset

Kausiruokaa ja syksyn juhlia

Loppukesä ja syksy ovat mielestäni syömisen suhteen parasta aikaa, koska on sadonkorjuu ja me saadaan tuttujen maalta yllin kyllin luomukasviksia. Kulinaristina arvostan tätä suuresti.

Häkellyttävän harvoin olen silti postannut ruuasta, vaikka blogin aiheet pyörivätkin hyvinvoinnin ympärillä ja laadukas ruoka on mulle sydämen asia. Roskaruoka ja einekset kuuluvat vain hätätapauksiin ja niitä on onneksi harvoin.

Toisaalta en myöskään syö monille treenaajille tuttuja proteiinipulvereita tai patukoita. Kaikki liian prosessoitu on mulle vähän yök. Mutta kukin tavallaan, makuasioista on turha kiistellä.

Joka tapauksessa maalta ollaan saatu mm. jättikokoinen kurpitsa, juureksia, sieniä, marjoja, vihanneksia ja omasta pihasta saadaan omenia.

2014-09-08-3226 2014-10-17-3447 2014-10-17-3439

2013-10-15-0144

Näiltä tyypeiltä ollaan saatu onnellisten kanojen munia.2014-06-07-1807

Ja nämä onnellisena kesän laitumella kirmanneet lampaat päätyivät nyt syksyllä pataan. Meidän pataan päätyi puolikas noista jostain. Voi bäää, miten me raaskitaankaan syödä noin söpöjä eläimiä? Mutta sitähän se lihansyönti on, turha sitä on kaunistella.2014-06-07-1831 2014-06-07-1821

Syksyn antimista ollaan sitten tehty kurpitsapiirakkaa, mustikkapiirakkaa, kurpitsakeittoa ja sosetta, omenapiirakkaa, sienipiirakkaa, kastikkeita ja lasagnea, punajuurista borssikeittoa sekä vuohenjuusto-punajuuripizzaa ja oman pihan omenista piirakoita.

2014-09-08-3230 2014-09-08-3232 2014-09-08-3236 IMG_0285 IMG_0288 2014-10-12-3370 2014-10-13-3376 2014-10-13-3380

Tuo punajuuripizza on mun miehen bravuureita, muut taitavatkin olla omatekemiäni. Alimpana vielä lehtikaalisipsejä.

Olen miettinyt myös kasvimaan perustamista omaan pihaan, naapurilla on sellainen kaupunkiviljelylaatikko pihassa ja itse harkitsin jotain samantyyppistä. Mutta toistaiseksi ollaan saatu tuttujen mökiltä niin ylenpalttisesti luomukasviksia, että omille viljelmille ei ole ollut oikein tarvetta.

Mutta näin meillä siis syödään syksyisin. Mulle tärkeää ruuassa on raaka-aineiden laatu ja puhtaus. Jos on hyvät raaka-aineet, ei tarvitse olla kummoinenkaan kokki, jotta ruuasta tulee hyvää. Ja uskoisin, että siinä on ravintoaineetkin eri luokkaa kuin tehoviljellyssä ja tehotuotetussa ruuassa.

Mitä muuta meille kuuluu? Vauvan kanssa juhlittiin ainakin Halloweeniä! Ja isänpäivää tietty myös. Vielä on aikaa siihen, kun vauva osaa tehdä isälle itse korttia tai lahjaa joten ostin miehelle hienon kellon.

Ristiäiset ovat myös tulossa. Onneksi mahdun raskautta edeltäviin vaatteisiini, niin ei tarvitse panikoida kastejuhlan asuvalinnan suhteen. Tai no, tuskin panikoisin silloinkaan. Kroppahätäilyt ovat tainneet pysyvästi jäädä nuoruuteen. En elä sellaisissa kuvitelmissa, että sixpack pitäisi olla timmissä iskussa heti synnytyksen jälkeen. Jätän ne hommat Hollywood-tähdille.

Tässä meidän synkät Halloween-lookit:

2014-11-01-3602 2014-11-01-3616 2014-11-01-3622 2014-11-01-3624 2014-11-01-3626

Blogi palailee tauolta

Vauva on nyt kuuden viikon ikäinen ja molemmat kävimme juuri jälkitarkastuksessa, missä kaikki oli oikein hyvin. Vauva kasvaa ja itse olen toipunut synnytyksestä.

Liikkuminen näiden viikkojen aikana on ollut tunnin vaunulenkkejä, useita kertoja viikossa. Lenkit pystyin aloittamaan melkein heti laitokselta kotiuduttuame vaikka synnytys olikin ollut erittäin pitkä ja rankka. Siitä ehkä lisää joskus myöhemmin.

Mutta kroppa kyllä kaipaisi muutakin. Imetys on niin staattista puuhaa, että selkä ja niska ovat pahemmassa juntturassa, kuin istumatyötä tehdessä. Jotain pitäisi siis tehdä mutta sen organisoiminen onkin sitten oma haasteensa, kun pieni on vielä rinnassa tiukasti kiinni ison osan vuorokaudesta.

Tässä kuvia ja fiiliksiä syksyn lenkeiltä:

2014-10-17-3415  2014-10-17-3434 2014-10-17-3439 2014-10-17-3441 2014-10-17-3447 2014-10-17-3446 2014-10-15-3402 2014-10-15-3400 2014-10-15-3409 – Kopio (3) 2014-10-09-3339 2014-09-28-3304 2014-10-09-3344

Nyt olis siis lääkärin lupa pikkuhiljaa aloitella muutakin treeniä kuin kävelyä. Ihan akuuteimpana täytyy saada tuo selkä ja niska kuntoon ja vatsalihasten elvytystä toki myös. Mutta palailen niihin asioihin tarkemmin vielä.

2014-10-11-3356