Seksikkään bikinivartalon salaisuus

Lehdet alkavat jo aikaisin keväällä toitottaa rantakunnon ja bikinivartalon hankinnasta. Että ikäänkuin hyvällä kunnolla ja terveydellä ei olisi muuten niin väliä, kunhan kesällä rannalla vaan näyttää hyvältä bikineissä.

Itse olen sitä koulukuntaa, jonka mielestä rantakunto on hankittu, jos kykenee menemään rannalle ja bikinivartalon saa kätevästi siten, että omistaa vartalon ja laittaa siihen päälle bikinit. Tätä ideologiaa olen toteuttanut jo vuosikymmeniä, oli kunto tai vartalon malli kulloinkin mikä tahansa. Näin myös tänä kesänä.

Ohessa siis SEKSIVAU KUVIA UPEASTA BIKINIKUNNOSTANI! Nauttikaa niistä, koska ensi kesänä bikinikuntoni on taas erilainen. En osaa sanoa onko se parempi vai huonompi mutta oletettavasti ei ainakaan samanlainen kuin nyt.

Kuvat ovat Yyteristä ja Korppoosta. Ensinmainitussa olen käynyt joka vuosi melkein 20 vuoden ajan, aika usein Porin Jazzien aikaan tai sen jälkeen. Meidät on myös vihitty siellä, ihan julkisella rannalla. Jälkimmäisessä oltiin miehen kanssa saariston rengasmatkalla, josta vielä lisää myöhemmin.

Rantakunnosta kirjoitin myös viimevuonna, se teksti on täällä:

https://heftytraining.wordpress.com/2013/04/14/sankarilaihduttaja-upeassa-rantakunnossa-katso-kuvat/

Kommentoi alas ja tänne: https://www.facebook.com/Heftytraining?ref_type=bookmark mitä mieltä olet rantakunnon hankkimisesta.

2014-07-19-2745 2014-07-19-2740 2014-07-19-2734 2014-07-19-2673 2014-07-19-2669 2014-07-19-2654 2014-07-19-2638

2014-07-12-2500 2014-07-12-2485 2014-07-12-2484 2014-07-12-2480

Mainokset

Meikillä vai ilman?

Ei liity treenaamiseen mitenkään tämä aihe, mutta ehkä jollain tavalla hyvinvointiin ja itsetuntoon. Nyt näyttää nimittäin olevan joku meikitön selfie -ilmiö ja blogihaaste taas meneillään, joten osallistutaan nyt siihen. Varmaan ihan hyvä juttu ja ehkä rohkaisee naisia tykkäämään itsestään sellaisena kuin on. Sen tarkemmin en ole jutun ideologiaan perehtynyt.

Itselleni meikittömyys on ihan arkipäivää, en meikkaa töihin enkä juuri muuallekaan, ainoastaan juhliin, ravintolaan ja sen sellaisiin. 99% ajasta olen täysin ilman meikkiä ja hiukset suoraan sängystä -tyyliin. En ole muutamaan vuoteen enää värjännytkään hiuksia. Ja raskaanahan sitä ei suositella muutenkaan, kuten muutakaan yletöntä kosmetiikalla läträämistä.

Olen kauneudenhoidon suhteen hyvin low maintenance. Käyn ehkä kerran vuosikymmenessä kasvohoidossa tai ihonpuhdistuksessa ja laiminlyön muutenkin ihonhoidon aika usein. Nyt ihan viimevuosina vasta tajunnut alkaa laittamaan kosteusvoidettakin. Olisin varmasti maailman surkein kauneus- tai kosmetiikkablogin pitäjä. Joten olkaa huoleti, tästä aiheesta en ala enempää kirjoittelemaan, kun en ole tähän kovin vihkiytynyt.

Mutta pidemmittä puheitta, tässä meikitön ja meikillinen kuva. Meikki on aika perussetti minkä yleensä teen, jos on jotain menoa minne pitää meikata. Meikittömässä kuvassa on naamassa reilusti suojakerroin 30 aurinkorasvaa, semmoista valkoista jöötiä, joka ei imeydy ihoon mitenkään smoothisti. Laitan sitä erityisen paksut kerrokset nenänvarteen ja poskipäihin, jotka helpoiten alkavat punottaa pitkään auringossa ollessa.

Kulmakarvojen reunoja/kärkiä mulla on hieman pigmentoitu arvesta johtuvaa epäsymmetriaa korjaamaan. Muuten kulmakarvat ovat ihan omaa tummanruskeaa väriään. Ripsipidennyksetkin oli joskus kokeilussa mutta koin liian työlääksi. Kummallekin tyylille (meikissä ja ilman) on oma paikkansa ja tarkoituksensa, sen kummemmin en osaa eritellä onko toinen jotenkin parempi tai huonompi kuin toinen.

Valaistus kuvissa on ihan eri: ekassa lämmin aamupäivän aurinko ja jälkimmäisessä pilvisempi iltavalo, siksi kuva on vähän epätarkkakin. Kännykkäräpsyjä kumpikin, kun sen kummempaa kameraa en omista

2014-07-17-2612

2014-07-10-2330

Tämmöistä tällä kertaa. Kommenttia voi laittaa alle ja tänne: https://www.facebook.com/Heftytraining?ref_type=bookmark Ja jos bloggaat, osallistu haasteeseen ja voi kai siihen muutenkin osallistua, esim. meikittömällä profiilikuvalla.

Miksi laihduttaminen ei ole aina paras ratkaisu

Ihan aluksi erotetaan kaksi asiaa: on laihduttamista (=kuurit) ja on pitkäjännitteistä painonhallintaa (=elämäntapa). Itse kannatan ensisijaisesti jälkimmäistä.

Terveyskeskustelun ongelmana on jo pitkään ollut se, että ei nähdä metsää puilta. Tuijotetaan yksisilmäisesti painoindeksiä eikä katsota kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyttä ja elintapoja.

Asia yksinkertaistettuna: ylipainoinen ihminen voi olla terve ja hänellä voi olla hyvät elintavat ja vastaavasti hoikalla voi olla huonot elintavat ja näin ollen terveyskään ei ihan kunnossa. Toki on selvää, että monella ylipainoisellakin on huonot elintavat mutta pointti on se, että sairaudet johtuvat nimenomaan niistä elintavoista, ei niinkään itse lihavuudesta.

Ongelma on se, että kun lihava ihminen sairastuu, hänelle tarjotaan ratkaisuksi painonpudotusta, ilman, että välttämättä sen tarkemmin selvitetään mistä elintapojen osa-alueesta sairaus johtuu. Terveysvaikutteinen painonhallinta myös vaatisi pitkäjännitteistä tukea ja ohjausta; pelkkä lääkärin laihdutuskehoitus ei ole sitä.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että lihava alkaa väkisin rykiä painoaan alemmaksi keinolla millä hyvänsä (kitukuurit, epämääräiset laihdutusvalmisteet yms.) ja sairastuu lopulta vielä pahemmin. Tällä tavalla saattaa myös kehittää itselleen syömishäiriön, mikäli sellaista ei ole jo ollut taustalla.

Tänään olisi tarjolla kiinnostavaa dokumenttia aiheesta:

http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288712767165.html

Jutun keskeinen sanoma on tässä: ”Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan terveiden ylipainoisten ihmisten kohdalla kuolleisuustilastoissa näkyy kuitenkin kohoamista, jos terve ylipainoinen laihduttaa verrattuna tilanteeseen, jossa terve ylipainoinen pitää painonsa samana. Sen sijaan ylipainoisten kohdalla tulisi kiinnittää huomiota terveisiin elämäntapoihin ja liikuntaan. Paino tippuu, jos on tippuakseen.”

Yhteenvetona siis: lopetetaan se painoindeksin tuijottaminen ja keskitytään siihen miten ihminen elää: syö, lepää, liikkuu ja niin edelleen, sieltä se sylttytehdas löytyy, eikä puntarista.

Laihduttamisen sijaan on tärkeämpää löytää keinot millä lihominen loppuu pysyvästi ja millä elintavat ja paino saadaan stabiloitua. Maltillinen pitkäjännitteinen painonhallinta, elämänmittainen liikunnallinen elämäntapa, rento ja terve suhtautuminen ruokaan ovat avaimia terveyteen. Ei syyllistäminen, pelottelu, panikointi ja ongelman demonisointi. Ne vain pahentavat ongelmia entisestään.

Tässä viime viikonlopun herkkuja Turun saaristossa. Ei kummallisia dieettipöperöitä, eikä roskaruokaa vaan puhdasta, terveellistä luomu- ja lähiruokaa. NAM!

2014-07-13-2573 2014-07-13-2572 2014-07-11-2401 2014-07-11-2400

Saaristoviikonlopun seikkailuista tulee vielä oma postauksensa myöhemmin. Sillä välin nautitaan kesästä, ulkoilusta ja hyvästä ruuasta.

 

 

Claude Monet moments

Ulkoilujaosto on ollut taas liikenteessä ympäri Helsingin rantoja ja puistoja. Esteetikkona pyrin bongailemaan kauniita näkymiä ja välillä kohdille osuukin jotain mikä on kuin Monet’n maalauksista. Tosin, ei nämä kännykkäräpsyt nyt tee aina ihan oikeutta näkymien mykistävyydelle livenä mutta jotain käsitystä niistä ehkä voi hyvällä mielikuvituksella saada.

Tässä Rodopuisto, jonka kukinta ehdittiin juuri ennen sen loppumista taltioida. Puiston oravat eivät olleet niin yhteistyöhaluisia kuvattavaksi.

2014-06-21-2008 2014-06-21-2009 2014-06-21-2006 2014-06-21-2004 2014-06-21-2003 2014-06-21-2002 2014-06-21-1999 2014-06-21-1998 2014-06-21-1995 2014-06-21-1993 2014-06-21-1991 2014-06-21-1989

Sitten käytiin myös jokakesäisissä vakiokohteissamme Kalvikin rannassa ja Aurinkolahdessa.

2014-06-27-2060 2014-06-27-2057 2014-06-27-2056 2014-06-27-2053 2014-06-27-2050 2014-06-27-2049

Ja perus iltalenkkiä Vantaanjoen varrella ja kotikulmilla:

2014-07-05-2322 2014-07-05-2319 2014-07-05-2318 2014-07-05-2316 2014-07-05-2315 2014-07-05-2314 2014-07-05-2313 2014-07-05-2310 2014-07-05-2309 2014-07-05-2308

Tämmöinen kuvaähkypostaus taas tällä kertaa ja loppua näille ei näy, sen voin luvata. Tulossa ainakin vielä Turun saaristoa, Yyteriä ja Reposaarta sekä Pärnua.

Loppuraskauden ihanat vaivat kuten liitoskivut rajoittavat tehokkaasti rankempaa treenaamista, joten tällä ulkoilulla mennään nyt. Eikä sali kyllä helteillä muutenkaan houkuttele. Sitten taas jos tulee huonompia ilmoja. Raskausjoogaa saatan ehkä myös kokeilla.