Näin meitä huijataan

Miksi meitä huijataan?

Kesällä oli Hesarissa juttua Pertti Mustajoen kalorilaskelmista: http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1372730501852

Jutussa väitetään, että 15kg:n ylipainon ylläpitäminen vaatii 15000 ylimääräistä kaloria kuukaudessa, eli 500 ylimääräistä kaloria päivässä. Tarkistin kalorilaskurilla Mustajoen väitteen:

172cm 73kg painava 37-vuotias nainen on normaalipainoinen. Kevyttä istumatyötä tehden ja 30min kevyttä liikuntaa päivittäin harrastaen, hänen kulutuksensa on 1776kcal päivässä. Tuon hän siis saa syödä lihomatta ja laihtumatta.

Sama henkilö 15 kilon ylipainossa on 88kg ja samoilla liikuntaspekseillä hän saa syödä 1952kcal päivässä lihomatta ja laihtumatta eli säilyttääksen hankitun ylipainonsa.

1952kcal – 1776kcal = 176kcal/päivä. Eli laskurin mukaan 15kg:n ylipainon ylläpitämiseen pitää syödä 5280 ylimääräistä kaloria kuukaudessa. Heitto Mustajoen väitteeseen verrattuna, on melkein 10 000 kilokaloria kuukaudessa!

Kaikki netistä löytyvät kalolaskurit antavat suunnilleen saman laskelman. Itse käytin THL:n suosittelemaa http://kalorilaskuri.fi/ laskuria. Lähemmäksi Mustajoen lukuja pääsee jos laittaa laskuriin spekseiksi esim. 15 vuotiaan, 210cm pitkän, 110 kiloisen pojan joka harrastaa päivässä tunnin raskasta liikuntaa. Hän joutuisi syömään Mustajoen laskelman mukaisen 500kcal ylimääräistä päivässä pysyäkseen 125 kilossa eli 15kg:n ylipainossa. Mustajoen laskelmat täsmäävät myös isokokoisiin, raskasta ruumiillista työtä kokopäiväisesti tekeviin miehiin.

En tiedä miksi jutun laskelmissa on käytetty Goljatin kokoisen, poikkeuksellisen paljon liikkuvan miehen energiankulutusta, kun aika moni lukija kuvittelee lukujen pätevän tavalliseen keskimittaiseen konttorirottaan. Nuo jutun kuvituksessa käytetyt makkaravuoret eivät olisi olleet ollenkaan niin isoja ja raflaavia, jos laskelmat olisi tehty istumatyötä tekevän keskivertokansalaisen mukaan.

Joko THL:n suosittelema kalorilaskuri laskee eri tavalla kuin Mustajoki tai sitten Hesarin jutussa annetaan tarkoituksella vääristynyt kuva kaloreista ja ylipainosta, en tiedä kummasta kyse mutta jokainen voi itse tarkistaa tuosta kalorilaskurin linkistä samat asiat kuin minäkin.

Jutun varsinainen anti, siis se miksi jotkut lihovat helpommin kuin toiset on tässä: ”Vilkas ja levoton ihminen voi pelkästään istumalla kuluttaa päivässä jopa 700 kaloria enemmän kuin rauhallinen viilipytty.” Läpipaskoja ei siis ole, vaan ne ihmiset jotka eivät liho vaikka söisivät pajon, kuluttavat ylimääräisen energian tiedostamattomalla liikkumisella, esimerkiksi unissaan pyörimällä. Tiedetäänkö tähän syytä, sitä ei juttu kerro. Ja ovatko lihavuuden syyt muutenkaan niin yksioikoisia kuin jutussa annetaan ymmärtää.

Peruskulutukseen vaikuttaa toki myös kehonkoostumus, lihas kuluttaa levossakin enemmän kuin rasva. Näin ollen kalorilaskurit ovat aina vain summittaisia arvioita, samoin Mustajoen laskelmat. Yksittäisten ihmisten erot kulutuksessa ovat huimia jo silloin, kun kehonkoostumusta ei ole huomioitu, kuinka isoja erot olisivatkaan jos rasvaprosenttikin otettaisiin laskelmiin mukaan. Ja mitä muita muuttuvia tekijöitä asiassa on, joita lihavuustutkimus ei vielä edes tiedä.

Koko homma menee pieleen siinä, että ihmisille tarjotaan painonhallintaan liian yleispäteviä neuvoja. Yksinkertaistetaan asiaa joka on hyvin monimutkainen. Samat ohjeet eivät yksinkertaisesti toimi kaikille. Tai toimivat ehkä hetken mutta eivät pysyviin, elinikäisiin tuloksiin asti.

Hesarin juttu kaikessa harhaanjohtavuudessaan on myös syyllistävä. Media on jo pitkään halunnut leimata kaikki ylipainoiset makkaravuorien keskellä mässäileviksi läskikasoiksi jotka kuolevat sydänkohtaukseen viisikymppisenä. Tuo juttu ja etenkin sen kuvitus tuki myyttiä tehokkaasti.

Minun ei siis tarvitsekaan ahtaa kitusiini Hesarin kuvituksen makkara-, liha- ja maissivuoria joka kuukausi ylläpitääkseni ylipainoani, siihen riittää paljon vähemmän. Mutta siitä ei olisi irronnut niin mielenkiintoista lehtijuttua.

Mainokset

4 thoughts on “Näin meitä huijataan

  1. Tämän otsikon alle sopisivat myös nämä:
    http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/12/03/tutkimus-terve-ja-ylipainoinen-on-palturia/201316824/139?&n=5
    http://www.bbc.co.uk/news/health-25118857

    Annals of Internal Medicinen sivuilta käy ilmi, että tutkimuksissa havaittu kohonnut riski koskeekin ryhmää ”obese” määriteltynä BMI > 30 eikä lievemmin ylipainoisia ”overweight”, määriteltynä BMI yli 25 mutta alle 30:
    http://annals.org/article.aspx?articleid=1784298&resultClick=3
    http://annals.org/article.aspx?articleid=1784285&resultClick=3

    Valitettavasti ongelma ei välttämättä ole tahallinen vääristely median taholta, vaan kyvyttömyys perehtyä edes perusteisiin, kun pitää kiireellä suoltaa yleisöä kiinnostavia juttuja. Jatkuvan kiireen aiheuttamia huolimattomuusvirheitä on vaikea vähentää.

    • Se taitaa olla yleisin syy, että kiireessä ei ehditä tarkistamaan jutussa käytettyjä tietoja tai sitten yksinkertaisesti ymmärretään väärin joku ulkomaisessa julkaisussa ollut asia. Näiden takia kaikenlaisia väärinkäsityksiä tulee lehtijuttuihin ja ne alkavat sitten elää omaa elämäänsä. Aika moni omakin tuttavani linkitti tuota Hesarin juttua kyseenalaistamatta ollenkaan, ovatko jutun luvut realistisia ja sovellettavissa keskivertokansalaiseen.

      Bloggauksessa käytetyt sanat huijaus ja vääristely on provoa, ajatuksella, että ihminen tuntee olonsa aina vähän huijatuksi kun huomaa, että lehtijutuissa onkin epätarkkuuksia tai väärää/väärinymmärrettyä tietoa.

      • Juu, kyllähän siinä huijatulta tuntuu. Ja alkaa pelottamaan, että kuinka paljon virheitä sitä oikein nielee lehtijutuista tajuamatta kyseenalaistaa. Miten tiedotusvälineet täyttävät tehtävänsä, jos toimittajat eivät jouda tarkastamaan edes perusteita? Tiedä sitten onko nykyinen tiedonvälityksen nopeus pahentanut asiaa, vai onko tilanne ollut sama iät ajat ja netin ansiosta asioita on vain helpompi tarkistaa muistakin lähteistä.

  2. Hannah: sepä juuri. Mitä enemmän alkaa tutkia lehtijuttujen taustoja, sitä enemmän niistä löytää kaikenlaisia virheitä ja epätarkkuuksia. Kaikkia juttuja pitäisi lukea lähdekriittisten ja kyseenalaistavien lasien läpi, koska muuten sitä tulee nielaistua kaikenlaista potaskaa totena.

    Tuo esimerkki minkä laitoit ekana, missä ei ymmärretä termien obesity ja overweight eroa, on ihan tyypillinen moka mediassa. Pekka Hiltunenhan on kirjassaan ISO ottanut esille paljonkin erilaisia mediassa tosina esitettyjä väärinymmärryksiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s