Hedonistin sesonkiliikunta

Rusinat pullasta vai hampaat irvessä talvisodan hengessä?

Kuten taisin joskus aiemminkin mainita, hyödynnän liikunnassakin (samoin kuin syömisessä) vahvasti sesonkiajattelua. Eli talvella tehdään vähän eri juttuja kuin kesällä. Tuntuu jokseenkin järjettömältä mennä kesähelteellä hikoilemaan tunkkaiseen saliin jossa usein ei ilmanvaihto pelaa riittävän hyvin tai loisteputkivalaistuun bunkkeriin mennä nostamaan painoja kun saamme nauttia näillä leveysasteilla niin harvinaisesta luonnonvalosta ja lämmöstä.

Samoin en myöskään pyöräile talvella puolen metrin lumihangessa. Kaikki kunnia niille jotka harrastavat talvipyöräilyä ja ovat investoineet satoja euroja talvipyöräilyvarusteisiin ja nastarenkaisiin mutta koska mua vituttaa jo autollakin ajaminen auraamattomilla kaduilla, en lähde kokeilemaan kuinka korkealle vitutuskäyrä nousisi talvella pyörän selässä. Hatunnosto silti niille jotka tuohon ryhtyvät.

Syy ajattelutapaani on silkka hedonismi. Kantani on, että mitään sellaista liikuntaa ei tule harjoittaa, joka mahdollisesti nostaa vitutuskäyrää. Itselleni liikunnan funktio on täysin päinvastainen. Sen pitää olla kivaa ja siitä pitää tulla hyvä mieli ja olo. Tosin lihaskipua on jossain määrin pakko oppia sietämään jos haluaa kehittyä mutta kaikki muut negatiiviset faktorit pyrin eliminoimaan. Jos totta puhutaan, lihaskipukin voi olla välillä myös nautinto.

Huono puolihan tässä on se, että sesonkiajattelua suosivat monet muutkin liikkujat ja siksi liikuntakeskukset ovat kesäisin hätää kärsimässä asiakaspulan takia. Jotkut liikuntakeskuksethan ovat keksineet tuohon jo lääkkeen eli tarjoavat kesäisin puistojumppia, juoksukouluja ja muita ulkona tehtäviä juttuja. Harmittavan monet keskukset eivät tätä ole vielä keksineet ja ovat kesäisin konkurssin partaalla.

Aika monia ryhmäliikuntatunteja voi järjestää puistossa ja sitten jos sataa, on aina olemassa myös se sali, missä tunti normaalisti pidetään. Ainoastaan maksimivoimatreeni on hankalampi järjestää puistossa. Toki esim. etunojapunnerrukset polvet ilmassa ovat monelle naiselle maksimivoimatreeni ja sitä voi tehdä käytännössä melkein missä vaan, koska vaan.

Heti kun tämä rutto-ebolan sairastaminen ja remonttihommat alkavat olla paketissa, suuntaan ulos lenkille ja pyöräilemään, puistoon joogaamaan ja nostamaan kahvakuulaa. SE ON KESÄ NY!

Loppuun vielä ysäriklassikko: http://www.youtube.com/watch?v=Kr0tTbTbmVA

viva5

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s