Urheiluvammat, kivut ja muu AUTS -osasto

Taas on päässyt vierähtämään edellisestä postauksesta, kun on ollut niin järkky kiire mutta korjataan tilanne taas. Asiaa kivuista ja urheiluvammoista siis.

Sanontahan kuuluu, että urheilija ei tervettä päivää näe ja nyt kun olen tässä kuunnellut erinäisten ihmisten urheiluvammoja niin kestävyyslajien kuin voimalajienkin puolelta, on ehkä syytä tätäkin puolta ruotia.

Itselläni on ikuisuusongelmana ollut nivelsiteet. Ne ovat venähtäneet niin monta kertaa joko tanssissa tai korkkareilla kompuroidessa, että ne menevät todella helposti aina uudestaan. Nilkkojen nivelsiteet ovat enemmän ongelma kuin polvien.

Reilu vuosi sitten mursin nilkkani kun kaaduin rappusissa, ei varsinaisesti urheiluvamma mutta treenaamiseenhan se vaikutti aika paljon kun menin kepeillä toista kuukautta. Senkin jälkeen pidin nilkkatukea ja tanssitreeneissä se oli hieman haastava. Esim. Voguingin duck walk -liike eli kyykkykävely on haastava heikkojen nilkan nivelsiteiden kannalta. Nilkkatuestakin oli melkein enemmän haittaa tuossa liikkeessä.

Toinen tosi yleinen vaiva, mistä kuulen monen juoksuharrastajan valittavan ja josta olen itsekin joskus kärsinyt, on penikat. Eli kipu säären etuosassa. Mun juokseminen on ollut hyvin satunnaista mutta yhdessä välissä kun tein sitä päivittäin, alkoi penikat vihoitella ja oli pakko vähentää juoksemista. Saan kuitenkin pyöräillessä ja tanssitreeneissä sen verran aerobista liikuntaa, ettei ollut mitenkään katastrofi, että maratonharrastus ei lähtenyt käyntiin. Satunnaisesti juoksennellessa penikat eivät päässeet enää kroonistumaan ja ovat olleet venyttelyllä kuntoutettavissa. Jostain syystä myös intervallilenkki on mulle penikoiden kannalta parempi kuin pitkä tasavauhtinen juoksu.

Selkävaivat ovat todella yleisiä myös. Näistä tuntuvat kärsivän voimailijat, juoksijat ja jopa joogaajat vaikka joogahan periaatteessa auttaa selkävaivoihin mutta jos liikkeitä tekee ilman ohjausta ja väärin, on siinäkin mahdollista itsensä niksauttaa.

Selkä- ja niskaongelmat kumuloituvat erityisesti  meille istumatyöläisille. Kun jäkittää vähintään 8h päivässä koneen ääressä staattisessa asennossa, on ne muutaman viikkotunnin liikuntaharrastukset lähinnä tulipalojen sammuttelua selkä/niskaongelmien suhteen.

Itsellä erityisesti niska ja yläselkä kroonisesti jumissa. Alaselkävaivoilta ja välilevyn pullistumilta olen tähän asti välttynyt mutta nyt sain alaselän vihoittelemaan kun kannettiin järjettömän painavaa sohvaa 2. kerrokseen. Kannoimme itseasiassa kaksi sohvaa mutta tämä toinen oli rungoltaan umpipuuta ja painoi varmaan kolminkertaisesti pienempään sohvaan verrattuna. Sohva oli niin iso, ettei se meinannut mahtua ovista ja se jäi rappukäytävässä jumiin monessa kohtaa. Siinä riuhtoessa ilmeisesti niksautin jotain.

Eilen olin silti tanssitreeneissä ja silloin ei kipuja tuntunut mutta nyt tuntuu taas. Eli pitänee ottaa levon kannalta.

Terkkuja siis täältä rampailuosastolta ja hyvää äitienpäivää kaikille mutseille! Tämä mutsi sai koulussa tehdyt kortin ja savityön. Ne on aina kivoja.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s