Hedonistin sesonkiliikunta

Rusinat pullasta vai hampaat irvessä talvisodan hengessä?

Kuten taisin joskus aiemminkin mainita, hyödynnän liikunnassakin (samoin kuin syömisessä) vahvasti sesonkiajattelua. Eli talvella tehdään vähän eri juttuja kuin kesällä. Tuntuu jokseenkin järjettömältä mennä kesähelteellä hikoilemaan tunkkaiseen saliin jossa usein ei ilmanvaihto pelaa riittävän hyvin tai loisteputkivalaistuun bunkkeriin mennä nostamaan painoja kun saamme nauttia näillä leveysasteilla niin harvinaisesta luonnonvalosta ja lämmöstä.

Samoin en myöskään pyöräile talvella puolen metrin lumihangessa. Kaikki kunnia niille jotka harrastavat talvipyöräilyä ja ovat investoineet satoja euroja talvipyöräilyvarusteisiin ja nastarenkaisiin mutta koska mua vituttaa jo autollakin ajaminen auraamattomilla kaduilla, en lähde kokeilemaan kuinka korkealle vitutuskäyrä nousisi talvella pyörän selässä. Hatunnosto silti niille jotka tuohon ryhtyvät.

Syy ajattelutapaani on silkka hedonismi. Kantani on, että mitään sellaista liikuntaa ei tule harjoittaa, joka mahdollisesti nostaa vitutuskäyrää. Itselleni liikunnan funktio on täysin päinvastainen. Sen pitää olla kivaa ja siitä pitää tulla hyvä mieli ja olo. Tosin lihaskipua on jossain määrin pakko oppia sietämään jos haluaa kehittyä mutta kaikki muut negatiiviset faktorit pyrin eliminoimaan. Jos totta puhutaan, lihaskipukin voi olla välillä myös nautinto.

Huono puolihan tässä on se, että sesonkiajattelua suosivat monet muutkin liikkujat ja siksi liikuntakeskukset ovat kesäisin hätää kärsimässä asiakaspulan takia. Jotkut liikuntakeskuksethan ovat keksineet tuohon jo lääkkeen eli tarjoavat kesäisin puistojumppia, juoksukouluja ja muita ulkona tehtäviä juttuja. Harmittavan monet keskukset eivät tätä ole vielä keksineet ja ovat kesäisin konkurssin partaalla.

Aika monia ryhmäliikuntatunteja voi järjestää puistossa ja sitten jos sataa, on aina olemassa myös se sali, missä tunti normaalisti pidetään. Ainoastaan maksimivoimatreeni on hankalampi järjestää puistossa. Toki esim. etunojapunnerrukset polvet ilmassa ovat monelle naiselle maksimivoimatreeni ja sitä voi tehdä käytännössä melkein missä vaan, koska vaan.

Heti kun tämä rutto-ebolan sairastaminen ja remonttihommat alkavat olla paketissa, suuntaan ulos lenkille ja pyöräilemään, puistoon joogaamaan ja nostamaan kahvakuulaa. SE ON KESÄ NY!

Loppuun vielä ysäriklassikko: http://www.youtube.com/watch?v=Kr0tTbTbmVA

viva5

Ryhmäliikuntatuntien paskimmat musat

Onko tuttua: menet innoissasi jollekin ryhmäliikuntatunnille mutta treenifiilikset lasauttaa totaalisen paskat musavalinnat. Tässä muutamia esimerkkejä millaisen musiikkiterrorismin uhriksi olen ryhmäliikuntatunneilla joutunut. Ohjaajat, lukekaa tämä, ottakaa opiksenne ja skarpatkaa.

Ja pahoittelut jos tämä loukkaa jonkun musiikkimakua. Makuasioista ei voi kiistellä mutta niistä voi olla montaa mieltä.

1. Lordi. Joo, ne voitti Euroviisut 2006 get over it. En todellakaan halua nostaa kahvakuulaa Hard Rock Hallelujan tahdissa.

2. Lady Gaga. Anteeksi nyt vaan mutta mun on todella vaikea pitää mun ”Poker facea” tuon akan kiekuessa.

3. Maroon 5, Moves Like Jagger ja kaikki musiikki missä on käytetty autotunea. Helvetissä on paikka autotunelle.

4. Suomirock, kaikki. Suomirock sopii festareilla ympärikännissä örseltämiseen, ei treenamiseen.

5. Poika saunoo. Mitä tähän voi edes sanoa?

6. Cheek, Sokka irti. Rouvashenkilöllä lähtee muuten ihan just se sokka irti ja ei mitenkään kivalla tavalla, jos kuulee tän biisin vielä kerran.

7. Gangnam style. Se oli ihan hauska läppä silloin 2012, nykyään ”hyppään ikkunasta” -osastoa.

8. Sankarihevi, kaikki. Sen tarkoitus on ilmeisesti nostattaa treenaajan adrenaliinitasoja, mulla nousee ainoastaan vitutuskäyrä.

9. Radiokanavien soittolistahitit. Koska kuulin tämän biisin jo 50 kertaa tänään kaupassa, lounasravintolassa ja bussissa, haluan toki kuulla sen vielä treeneissäkin.

10. Karvanoppatekno. Olemmeko treeneissä vai ajamassa pillurallia?

Että näin. Ei mulla muuta tällä erää.

viva 13

Remontti, tuo ihana hyötyliikuntamuoto

Kuva

Remontti, tuo ihana hyötyliikuntamuoto

Mun kuntosali on viimeaikoina ollut tällainen. Remonttia siis tehdään. Aloitettiin kylpyhuoneesta josta ollaan purettu vanhat laatat ja laitetaan uudet laatat tilalle. Putkiremontti taloyhtiössä on tehty jo muutama vuosi sitten ja sen yhteydessä kylpyhuone on laitettu mutta se ei ollut itselle mieluisa, joten vaihtoon meni.

Tarkoitus on myös purkaa, ainakin osittain olohuoneen ja ruokailutilan välistä seinää. Eli leka tulee heilumaan täällä nyt kesän ajan ahkerasti.

Onneksi tuli nyt käytettyä kevään tanssiliput loppuun ja voimailutreenin teko jää remontin ajaksi nyt tauolle. Se mikä on isoin harmi on, ettei pääse nyt hyödyntämään hyviä ulkoiluilmoja siihen malliin kuin normaalisti. Olisin tässä vaiheessa kesää jo pyöräillyt satoja kilometrejä ja lenkkeillyt kymmeniä mutta nyt mennään näillä koska valmiiksihan tuo remppa on saatava.

Meillä tekee kaikki remonttia, eli ei niin, että mies tekee ja minä katson vierestä vaan työkalut kyllä pysyvät rakennusmestarin tyttären käsissä varsin hyvin. Perheen teini valjastettiin myös hommiin houkuttimena isommat viikkorahat. Siitä on varsinkin nyt suuri apu kun itsellä näyttää jotain flunssaa tai jälkitautia pukkaavan.

Tällaista täällä siis nyt ainakin vielä muutaman viikon. Pahoittelut kuvien huonosta laadusta.

foto-0246

foto-0245

Testissä House Dancing

Koska rouvashenkilö ei ehtinyt viime eikä tällä viikolla Popping-tunnille sairastelun ja muun rampailun takia, kävin nyt ensimmäistä kertaa testaamassa House Dancing -tuntia Footlightissa. Tunti oli alkeistaso mutta käytännössä open level koska tunnilla oli paljon pitkään tanssineita myös. Koreorgrafia oli hieman tämän tyylinen:

http://www.youtube.com/watch?v=6s6a8jOFuaM

House Dancingin juttu on nopea jalkatyöskentely joten alkeistunninkin koreografia etenee nopeasti, koska se on ko. tanssin luonne ja tyyli. Tanssi on hyvin hyppivää ja lattialiikeet vaativat jonkinlaisen lihaskunnon joten ihan rapakuntoiselle ihmiselle joka ei ole eläessään mitään tanssinut, en suosittele Housea ensimmäiseksi tanssitunniksi. Mutta jos on jotain tanssia jo aiemmin kokeillut, suosittelen lämpimästi.

Runsaan hyppimisen vuoksi suosittelen rintaville ihmisille erittäin tukevia urheiluliivejä Housetunnille. Itselläni oli tavalliset rintsikat ja niiden päällä tiukka urheilutoppi ilman tukirakennetta ja olisin melkein kaivannut jämäkämpää tukea. Shock Absorbereissa esim. on korkeimmassa tukiluokassa riittävän hyvä tuki tähän tanssilajiin.

Jos tykkäät hyppimisen lisäksi nopeista askelsarjoista on House Dancing lajisi. Hyvät klubihenkiset musat ovat tunnilla aikalailla itsestäänselvyys ja oikeaan fiilikseen pääsee helposti. Kuitenkin klubitanssin ollessa kyseessä, nopeiden askelsarjojen tarkka toteuttaminen edellyttää melko selvää päätä joten aamuyön laskuhumalassa en tällä tanssityylillä lähtisi parketille pätemään.

Menen kyllä ehdottomasti uudestaan. Footlightissa on perjantaisin klo. 17 ollut tuo tunti ja tunnilla pidempään käynyt kaverini kertoi, että joka kerta on ollut uusi koreografia. Tämä on erityisen kätevää jos haluaa vaan mennä testaamaan. Mikään ei ole turhauttavampaa, kuin mennä ensimmäistä kertaa tunnille jossa on tehty koreografiaa jo viikkotolkulla ja johon on ihan mahdotonta yhdellä kokeilukerralla päästä mukaan.

House Dancingiä opetetaan monessa muussakin tanssikoulussa, ainakin Saiffassa ja DCA:ssa. Tässä tuntikuvaus DCA:n sivuilta:

”House on fuusiotanssi, jossa yhdistellään askeleita eri tanssityyleistä, kuten jazz, salsa, steppi, break, capoeira ja afro. Tässä nopeatempoisessa tanssissa on paljon nopeaa jalkatyöskentelyä, mutta tärkeintä on musiikin rytmin tuominen kehoon eli jacking. House on syntynyt saman nimisen musiikkityylin kanssa 80-luvun lopussa Chicagon warehouse-juhlissa, josta musiikkityylin nimikin on peräisin, mutta kehittynyt nykyiseen muotoonsa New Yorkin klubeilla eri kulttuurien vaikutuksessa.”

viva9

Uusia kuvia! Tsekkaa!

Kuva

”Hang on honey, it’s gonna be a bumpy ride.”viva 1

Tässä muutamia kuvia kun kävin studiolla typerehtimässä kahvakuulan ym. rekvisiitan kanssa. Kuvat ovat koevedoksia ja tosi pienellä resoluutiolla joten niitä on turha kauheasti zoomailla, menee pikselimössöksi. Mutta näistä ehkä teetätän jonkun käsiteltynä ja paremmalla resoluutiolla.

viva5

viva4

viva 2

viva 3

Että tämmösiä. Mitäs tykkäätte?

Davidin ystävämyynnit!

Nyt on taas hyvä sauma päivittää urheiluvaatevarastot edullisesti, koska Davidin ystävämyynnit alkavat huomenna.

Image

Mainoksen tiedoista poiketen, perjantaina ollaan auki klo. 18 asti.

Tulo-ohjeet löytyvät tuolta:

http://www.fashionhouse.fi/index.php?action=item-view&item-action=view&item-hash=fe5e1075ffdc773da2b42b7584a012c2

Hintaesimerkkejä: jumppa alaosat 20e, jumppa yläosat ja mekot 15e, ohuet puuvillayläosat 10e, paksut 30e, Plus-koon tuotteet, sukat ja päähineet kaikki 5e ja sitten tuolla on jotain muitakin tuotteita 5 eurolla. Tule paikanpäälle itse katsomaan tarkemmin. Et varmasti pety.

Kannattaa silti ottaa semmoinen asenne, että parhaita löytöjä saattaa joutua vähän etsimään. Ja sovituskoppiin voi olla jonoa. Eli varaa aikaa riittävästi myös. Perjantai on paras päivä tulla poimimaan parhaat päältä.

TERVETULOA!

Sopiva paino

Mikä on ihmiselle sopiva paino? Lääketieteen mukaan se on 18,5-25 BMI:n välimaastossa. Lievä ylipaino on BMI 25-30 ja lihavuus alkaa BMI 30:sta. Millä perusteella tällaiset lukemat ja raja-arvot ovat sitten päätelty tai perusteltu, sitä en tiedä. Voiko sopiva paino olla jotain muuta kuin BMI:n mukainen normaalipaino?

BMI:tä laskiessa välillä mainitaan, että erityisen lihaksikkailla ihmisillä ei ole syytä tuijottaa noita raja-arvoja. Silti jotkut lääkärit tuijottavat yksisilmäisesti BMI:tä ja joitakin lihaksikkaita ja alhaisen rasvaprosentin omaavia urheilijoita on käsketty laihduttaa. Kyseinen lääkäri olisi varmasti itsekin tajunnut kehoituksensa älyttömyyden jos olisi viitsinut katsoa potilasta.

Jos siis lihasta on enemmän kuin tavallisella sohvaperunalla, miten pystytään määrittelemään sopiva paino?

Esimerkiksi raakavoimannostaja Anna Karrila on 160cm pitkä ja painaa 82,5kg. Aiemmin Anna treenasi classic bodybuildingiä joka on painoluokkaurheilua jossa luokat määritellään pituuden mukaan, silloin hän painoi 60kg. Voimanostossa on myös painoluokat ja naisten ylin painoluokka on yli 90 kiloiset. Mitää ylärajaa ei ylimmässä painoluokassa käsittääkseni ole.

Karrila on siis muokannut kehonpainoaan lajityypille sopivaksi. Voimanostossa ei keveydestä ole erityistä hyötyä eikä rasvaprosentin ole pakko olla niin alhainen kuin bodybuildingissä tai bodyfitnessissä. Laji myös vaatii ruokavalion jolla voima kasvaa eli ei voi olla kitudieeteillä koska energiaa on saatava reilusti jotta treeni kulkee ja lihasmassa kasvaa.

Yhtäaikainen laihduttaminen ja voimanhankinta on hankala yhdistelmä tai ainakin äärimmäisen vaikea toteuttaa. Jos ei treenaa ammatikseen, on lähes mahdotonta pudottaa painoa siten, että vain rasva katoaa mutta ei lihasta ei ollenkaan. Laihdutettaessa lähtee aina jonkinverran lihasta. Laihdutustavasta riippuu, lähteekö sitä paljon vai vähän.

Karrilasta näkee päällepäin, että hänellä on huikea määrä lihasmassaa. Karrilan BMI on 32,23 joka on taulukoiden mukaan merkittävä lihavuus. Jos pelkkää taulukkoa tuijotetaan, passitettaisiin Karrila oitis laihdutuskuurille. Lajin näkökulmasta se ei olisi kannattavaa.

Image

http://www.hs.fi/kuukausiliite/Anna+Karrila+on+11+laudaturin+ylioppilas+ja+voimanoston+maailmanmestari/a1362105540431

Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Karrila nostaa kyykystä 175, penkistä 122,5 ja maasta 185 kiloa. Jos siis ei nosta tuollaisia määriä vaan on pikemminkin sitä osastoa joka saa hädintuskin nostettua itsensä sohvalta, ei ylipainoa voi perustella pelkästään suurella lihasmassalla.

Terveydellisestä näkökulmasta lihaksen ja rasvan suhde olisi etenkin urheilijalle BMI:tä pätevämpi indikaattori mutta sitä on melko vaikea mitata luotettavasti. InBody- ja vastaavilla laitteilla voidaan saada suuntaa antavia tuloksia mutta koska niissäkin on mittausolosuhteita vaikea vakioida, ei niitäkään tuloksia pystytä luotettavasti vertailemaan. Pihtimittauksella sen sijaan saadaan ihonalaisen rasvakerroksen paksuudesta hyvä kuva. Viskeraalirasvaa sillä ei pysty mittaamaan.

Mikä siis on sopiva paino? Omalla kohdallani sanoisin, että jos rauta nousee ja lihasta on paljon, voi kehoni paino olla suosituksia korkeampi ja silti olen vielä terve ja hyväkuntoinen. Sopiva paino on yksilöllinen, kehonkoostumuksesta ja monesta muusta riippuva asia. Jokainen siis itse miettiköön henkilökohtaisen sopivan painonsa. Joillekin se on BMI taulukoiden mukainen normaalipaino, toisille ei.

Kehon suuri rasvamäärä on terveydellisessä mielessä toki riski ja saattaa johtaa joihinkin sairauksiin. Se millaisia riskejä ihminen haluaa oman kehonsa ja terveytensä suhteen ottaa, on jokaisen oma asia. Joillekin pitkän iän ja hyvän terveyden tavoittelu on tärkeämpää kuin toisille. Kaikki me kuitenkin joskus kuollaan. Meillä on vain yksi elämä ja yksi kroppa, jokaisella pitää olla vapaus valita mitä niillä tekee.

Väinö Lestelä on pohtinut omassa blogissaan myös painoasioita ja nostamista: http://verhontakaa.wordpress.com/2013/02/17/uskomatonta-typeryytta/

Loppuun haluan vielä todeta, että kaikki blogissani esitetyt asiat ovat omia mielipiteitäni. En ole terveys- tai liikunta-alan ammattilainen joten mitään neuvoja tai ohjeita en kenellekään anna enkä takaa väitteideni paikkaansapitävyyttä. Saa olla vapaasti samaa tai eri mieltä ja mielipiteitä olisi kommenttiboksista kiva myös lukea 🙂