Silloin kun treenaaminen on elämäntapa, sitä tekee ympäri vuoden oman terveytensä ja hyvinvointinsa takia. On jotenkin absurdi ajatus, että pitäisi olla jossain tietyssä näyttäytymiskunnossa kesäaikaan. Onko elämä kauneuskilpailu? Itse en muista ilmoittautuneeni niihin kisoihin.
Jos totta puhutaan, en ymmärrä koko käsitettä rantakunto tai kesäkunto. Onko uimarantojen käyttöoikeuteen olemassa joku paino- tai kuntoraja? Itsehän olen toki loistavassa rantakunnossa ympäri vuoden, aivan kuten kaikki hylkeet, mursut ja manaatitkin. Ei ole koskaan tullut mieleenikään, ettenkö voisi mennä uimarannalle uima-asussa.
Rantakuntoni on kesäisin erilainen lähinnä siinä suhteessa, että olen ruskeampi. Mulla on psoriasis ja atooppiseen taipuva iho joten aurinko auttaa paljon kumpaankin. Eli aivan taatusti pötkötän rannalla tai puistossa bikineissä. Loppukesästä olen yleensä niin paahtunut, että Jersey Shorenkin tyypit olis kateellisia. Silloin on GTL kohdillaan (eli gym tan & laundry, tiedoksi niille joille Jersey Shore ei tuttu). Tosin ihosyöpäriskin takia hieman arveluttavaa puuhaa.
On surullista jos ihminen perustaa itsetuntoaan liiaksi ulkonäölle, se kun on katoavaista kuitenkin. Oma kroppa on helpompi hyväksyä silloin kun kunto on hyvä. Kun tietää mitä kaikkea kehollaan pystyy tekemään, jää sen estetiikka toisarvoiseksi. Suorituskyvystä ja sen parantamisesta tulee tärkein liikkumisen motiivi. Rapakunnossa oleminen ei ole yhtään sen suotavampaa talvella kuin kesälläkään.
Kukka Laakso kirjoitti blogissaan hyvin aiheesta: http://kukkalaakso.com/2013/02/10/sankaritreenilla-kesakuntoon/
Ja Patrik Borg sivusi sankarilaihdutusta TV:n laihdutusohjelmien kautta: http://www.patrikborg.blogspot.fi/2013/02/laihdutus-tvssa-vuosi-ja-kilot-ei-kerro.html
Tässä viime kesän rantalook Yyteristä joka on mielestäni Suomen paras ranta. Sinne taas ensi kesänä upeassa, hyljemäisen sulavalinjaisessa rantakunnossa.
Päivitysilmoitus: Seksikkään bikinivartalon salaisuus | heftytraining